United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kyynelet vierivät hänen silmistään, hän pusersi Labeon kättä ja osotti sormellansa kirjaa. "Niin, niin, kallis ystäväni. Sinä et voi sanoa minulle mitään. Me etsimme molemmat samaa Ainoata. Lukekaamme tätä kirjaa yhdessä. Olkaamme poikina taas ja istukaamme sen Opettajan jalkain suuressa, josta me tässä olemme lukeneet." Näitten uusien kaipausten vaikuttaessa elämä muuttui.
Ne olivat olleet heidän onnellisimpia aikojaan. He olivat kävelleet, he olivat keskustelleet, he olivat lukeneet ja haaveksineet yksissä, vieläpä työskennelleetkin, sillä Sinikka ei esittänyt mitään uutta osaa, jota hän ei sitä ennen olisi tuhanteen kertaan pohtinut, tutkinut ja eritellyt Paavo Kontion kanssa.
Arkkitehti on oleskellut kaksi vuotta Espanjassa ja sanotaan hänen puhuvan sen maan kieltä; mutta varmasti tiedetään ainoastaan, että hän rakastaa Xeres-, Madeira- ja Oporto-viinejä. Lääkärejä meillä on kaksi, paljon matkustelleet ja paljon lukeneet miehet, toinen kihloissa, toinen juuri tullut isäksi.
Kirjoittakaa vaan nyt heti! Mitä juonia tämä on? Matti. Me emme kirjoita, ennenkuin olemme sisällön lukeneet. Kaikki. Me emme kirjoita! Kosmin. Kas vaan! Mistä tämä niskoitteleminen? Ette siis aio kirjoittaa? Kaikki. Emme. Kosmin. Hyvä! Kuten itse tahdotte, mutta kärsikää myös seuraukset! Sulje hänet takaisin lukon taakse! Juvakka. Olette kovin armoton... Matti. Isä, älä ole minusta huolissasi!
Heillä oli kaikilla asiasta selko; osaksi olivat he lukeneet siitä lehdistä, osaksi kaupungilla kuulleet siitä puhuttavan, mutta ei yksikään ollut uskonut jotain niin mahdotonta, kuin että konsulin poika erotettaisiin yliopistosta.
Olemmeko sen lukeneet vai emmekö ole sitä lukeneet? Mitä te sitten minulle kirjoititte, rakas Tellheim? v. Ei muuta kuin mitä kunnia käskee. Se on, olemaan jättämättä yksin kunniallista tyttöä, joka teitä rakastaa. Täytyyhän kunnian siihen velvoittaa. Tietysti minun olisi pitänyt lukea tuo kirje. Mutta mitä en ole lukenut, senhän saan nyt kuulla. v. Niin, teidän täytyy se nyt kuulla
Sitä ja sitä piti hänen kysyä niiltä, jotka olivat lukeneet sen ennen... Aikaa piti säästää, siinä solmu... Kanunamiehen puuvajasta ei hän enää tahtonut kuulla puhuttavankaan! tänään olkoon viimeinen kerta, jotta hän vaan saisi lukea... Kaksitoista tuntia päivässä ... ja yö, kosk'ei hän nukkunut enempää kuin neljä tuntia, siitä tuli vuorokaudeksi parikymmentä tuntia!
Yhdessä olimme lukeneet ja edistyneet, yhdessä asuneet, syöneet, juoneet ja maanneet. Yhdessäpä olimme aina koulun lupa=ajoillakin, sillä asuntomme oli waan muutaman kiwenheiton päässä toisistansa. Aiwan yhtärintaa olimme opissakin, sillä eroituksella waan, että Kalle oli tuossa muiden käsi=alan jäljittelemisessä tullut semmoiseksi mestariksi, etten luule hänelle wertaa löytyneen.
Vuodet olivat painaneet leimansa niin hyvin siihen kuin häneen itseensäkin, mutta molemmat säilyttivät uskollisesti yhteistä muistoansa nuoruuden iloisilta kevätpäiviltä, eivätkä lukeneet niitä talvia, jotka sen jälkeen olivat luntansa sataneet.
On niitä, jotka luulevat, että hän vähitellen tuleekin olemaan, että, toisin sanoen, ne voimat, jotka taistelevat kurjuutta vastaan, siltä voittavat alaa. Niin voivat lyhytikäiset olennot päätellä, jotka tuskin tuntevat omaa aikaansa, eivätkä menneisyydestä tiedä mitään enempää kuin ovat lukeneet kirjoista.