United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Oh, se kirje tuotiin viime yönä, kun sinä olit liian liian » »Juonut sitä lukeakseni, luulemma. Eipä hätää, ei kai se sisällä mitään tärkeää.» »Avaanko sen, Sallustus?» »Tee se ehkä siinä on jotakin ajatuksia virkistävää. Glaukus parkaVapautettu orja avasi kirjeen. »Mitä!

Jo ensi päivänä pyysin, että annettaisiin Uusi Testamentti lukeakseni. Sen sijaan tuotiin minulle pieni kirja "Vankiraukoille". Vilkaisin sitä ja viskasin inholla kesken lukematta luotani. Ainoastaan vangit näytti tekijä lukevan viheliäisiksi syntisiksi. Ainoastaan he olivat tuo maailman hylkyjoukko ja raukkakunta.

Syksyllä pitää Kalevalan toinen painos toki kuitenkin saataman käymään; ennen ei, eikä myöhemmäksikään ole' heittäminen. Soisin minä saavani sitä kerran läpi lukeakseni ennen painamista ja mielin korjatessakin pääseväni yhdeksi lukijaksi. Veljyisi Europaeus. Jäl'estä kirjoitettu. Kirkkoherra Sirén on nyt tullut Datschasta kotona käymään ja on saanut Kirj. Seuralta Korhosen Runot.

Minulla oli tahtoa, woimaa ja kykyä jatkamaan opinnoitani, eikä mitkään waikeimmatkaan opinhaarat pidättäneet minua wähääkään, waan kaikki käwi ikäänkuin itsestänsä. Jos uupumus saawutti, otin esille nuot molemmat rakkaat Marin kirjeet, lukeakseni ja wertaillakseni niitä toisiinsa.

Kerran en ollut häntä muutamaan päivään nähnyt; mutta kun sitte eräänä päivänä kuljin veräjästä, oli rajapylvään valkoiseen nimilautaan lyijykynällä kirjoitettu: Sinä olet minuun pahastunut, mutta Susanna ei ole ollenkaan suuttunut sinuun. Tunsin hyvin tuon suuren, kömpelön käsialan ja sinä päivänä palasin pari kolme kertaa veräjälle lukeakseni nuo sanat uudestaan ja taas uudestaan.

"Minä olen, kuten jo ennen teille sanoin, kirjoittanut ainoastaan koulurunoja kuolleilla kielillä; mutta minä löysin tänä aamuna matkalaukustani runon, jonka eräs koulukumppanini on kirjoittanut, ja minä pistin sen lakkariini lukeakseni sen teille.

Emännältäni sain paljo hyviä kirjoja lukeakseni ja myöhemmin hankin niitä itselleni kylän lainakirjastosta. Vuodet vierivät ohitseni. Työn tekeminen, velvollisuuksien täyttäminen vei aikani sangen tarkkaan. Harvoin oli minulla vapaita hetkiä, ja mikä niitä oli, käytin ne askarteluun kotosalla. Viihdyin kotona hyvin, ei tehnyt mieli minnekään.

Minä laskin kirjeen kädestäni, sitä ajatellakseni, ja tartuin siihen jälleen, sitä kerran vielä lukeakseni, ja luin sitä par'aikaa, kun Traddles tapasi minut suurimmassa epätietoisuuden tilassa. "Rakas toverini", sanoin minä, "minä en ole koskaan nähyt sinua halukkaammin. Sinä tulet juuri parhaasen aikaan auttamaan minua terveellä järjelläsi. Minä olen saanut hyvin omituisen kirjeen, Traddles, Mr.

Sisäisen tuntoni ääniä tukahuttaakseni antauin turmiollisiin huveihin ja yliopiston opettajat vihastuivat minuun. Vihdoin jouduin kiini eräästä pienestä kahakasta ja tulin eroitetuksi yliopistosta. Silloin jouduin Sinun kotiseudullesi lukeakseni ja opettaakseni.

Nuot lapselliset, suuret kirjaimet tunsin minä oitis, ja sinä päivänä palasin pari, kolme kertaa takaisin paalun luoksi lukeakseni ja jälleen lukeakseni noita riviä. Niiden kautta astui Susanna eteeni jälleen uudessa muodossa; ajatuksissani näin hänen kirjaimien takaa aivan kuin pisteaidan lävitse. Jälkeen puolen päivän kirjoitin siihen alle: "katso paalun taakse!"