Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Kuuluu yhä tulevan miehiä pois sieltä itärajalta, alotti Leena, kun taas kaikki istuivat pirtissä. Ja moniaita pakolaisiakin kuuluu päässeen kotiin pujahtamaan. On se monessa paikassa ilo, kun semmoinen tulee kotiin, jota ei ole osattu toivoakaan. Lieneekö tullut ketään tämän kylän väestä? kysyi Inkeri. Tuskinpa, vastasi Leena. Tästähän ne vaan läpi kulkevat. Tän'iltana kuuluu tulleen sotapappi.
Lieneekö kuinka kovasti häneen rakastunut? Kylläpä tulee hauska nähdä heitä yhdessä. Herranen aika, sentään: kihloissa kahdeksantoista vanhana! Jos hekin jo kahden vuoden päästä ? Eihän toki hyi! Semmoista ei voinut ajatellakaan. Anna Sohvi oli heitä paljon suurempi ja vanterampi. Oikeastaan olisi luullut häntä koko joukon vanhemmaksi. Mutta eivät hekään sentään niin aivan lapsia olleet enää.
Lieneekö enää tarpeellistakaan kiinnittää huomiota siihen, mitenkä kirjailija tässä teoksessa kaiken aikaa pysyy piilossa, mitenkä kaikki siinä on katsottu milloin minkin henkilön silmillä.
Mutta lieneekö siihen ollut syynä pyssytulen vaikuttama hämminki vai vastahakoisuus sotaan, joka aatelisherroissa kuului olleen yleinen he eivät voineet vuorelaisille mitään, vaan peräytyivät sikin sokin rintaman edestä, jolla ei ollut peitsiä eikä painetteja suojana. Montrose huomasi kohta tämän edun ja käytti sitä hyväkseen.
Lieneekö se tämä, ajattelin minä. Koska tiesin, ettei hän ilmoittaisi mitään, ennenkuin hänen mielestään aika oli tullut, istuin likelle häntä, puhuttelin lintuja, leikittelin kissan kanssa ja olin niin levollinen, kuin suinkin mahdollista. Mutta todella minä en likimainkaan ollut levollinen; enkä olisi ollut levollinen, vaikka Mr.
Lieneekö niiden tarkoitus ollut sulkea näin tie lähestyvien vihollisten tai kapinoitsijain joukkojen edessä, vai tarkoitettiinkohan kaikella tällä vain hankkia sotamiehille jotain toimintaa, kun niiden näet täytyi astua kiväärineen asentoon joka kerran kun jokukaan kenraalimies kulki siitä ohitse?
Hän huomautti jo: »On tästä sinulla vielä astua jutuuttamista keretäksesi ennen pimeän tulemista Murroille... Vaikka lieneekö noita rosvoja nyt liikkeellä tällä välillä yölläkään.»
»Kutsuvathan halustakin», vastasi muori, »meidän Liisuahan Mikkolan Miina siitä saa kiittää, että hän nyt emännäksi Jussilaan pääsee.» »No niin, kyllä niin», myönsi Maija. Lieneekö hän tästä puheesta saanut jotakin onkeensa, koska ei hän enää kauan viipynyt Niittymäessä, vaan meni taas pois jatkamaan matkaansa.
Lieneekö koskaan maailmassa annettu näytelmää, jonka katsojat olisivat olleet niin synkkäisellä mielellä ja näyttäjät niin riemullisia, kun tässä näytelmässä. "Vasta sitte kun isäntä oli kävellyt peremmäksi pirttiä, havahti hän heinännoutajat istuvan rahilla 'allapäin, pahoilla mielin, kallella kaikin kypärin'.
Voi olla astumatta tämän uhrautumisen tielle, mutta jos tahtoo noudattaa rakkauden vaatimuksia, niin täytyy sen mukaan sekä tietää että puhua ja pitää itseään syyllisenä, jos ei ole antanut pois kaikkea ja koko elämäänsä, eikä pettää itseään. Ja lieneekö niin kauheaa tuo uhrautuminen loppuun asti, jommoisella se näyttää.
Päivän Sana
Muut Etsivät