United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muistellen omaa hairahdustani olen minä, joka ennen olin ankara kuin kuluttava tuli, tullut lempeäksi ja anteeksi-antavaiseksi muiden rikoksille. ANNA: Piispa Maunu Tavast: nyt annoit sinä meidän rakkaudellemme pyhimmän vihkimyksen. MAUNU TAVAST. Niin, minä en tiedä ... elämä on niin lyhyt ja kuoleman-ajatus niin kammottava. Minä en voi tuomita ihmisiä niinkuin ennen.
Hänen äänensä, joka säälistä sekä omantunnon vaivoista oli melkein lempeäksi heltynyt, olikin se lääke, jolla oli tehollisin voima toinnuttamaan jälleen prinsessaa, ja juuri kun pyörtymys oli mennyt ohitse, astui kuningas itse saliin. Vanha näytelmä.
Me tahtoisimme vaan tietää, eikö tuolla ylhäällä asu eräs ylioppilas ja eikö se ole pastorin Henrikki?" "Asuu kyllä, häntä sanotaan yleisesti 'lempeäksi Henrikiksi'", sanoi vartia, "minä avasin äsken hänelle, ja hän sanoi, että hetkisen perästä tulisi pari hänen ystäväänsä ja toveriansa ja niillekin piti minun avata ovi".
Jos eloss', eksyilee nyt mailman tiellä. Mun valtaap' ammon vieroiteltu kaipuu Vakaihin, tyyniin henkimailmoihin, Nyt laulu hiljaa soinnahdellen haipuu, Kuin eeol-harppu, huokuu-sävelin. Mä vavahdan ja lempeäksi taipuu Mun mielen' jäykkä, sulan itkuihin; Mit' omistan, se juur'kuin kauas haihtuu, Min hukkasin, se todelliseks' vaihtuu. ALKUN
Ja sitten, kun laivat ovat kulkeneet ohitse, tulevat varsinaiset mahtavat mainingit, korkeampina vyöryen, hyrskyten... Ne pauhaavat hetken, asettuvat jälleen, vaikenevat lempeäksi kuiskaukseksi... Kaikki on hiljaista; muutamat hienot hattarat väikkyvät auringon sivuitse. Veden heijastus värisee rantamäntyjen latvoissa: näyttää kuin havut sauhuaisivat. Kaikki on pelkkää valoa ja lämpöä.
Paitsi näitä kaikenlaisia kauppiaita oli siellä myöskin suuri joukko kerjäläisiä, joista moni näytti raajarikolta ja ontuvalta, ja jotka jo edellä mainitulla surkealla äänellä kiihkeästi anoivat almua. Ja juuri kirkon edessä heillä lieneekin hyvä saalis, koska kirkosta lähtiessä luultavasti monenkin sydän on heltynyt lempeäksi ja anteliaaksi.
Niinkuin ainakin se, joka on saanut tahtonsa tapahtumaan, oli vaimo tullut niin hyväksi ja lempeäksi kävellessään taisteluesine käsivarrella hän oli vielä kauniimpi vaimona kuin tyttönä, näytti niinkuin hän kaikinpuolin olisi paremmin sopinut siksi ja nyt vasta päässyt oikeaan tasapainoonsa.
Ja kun hän astui sisään, hiljenivät harput ja laulut soitoksi, niin lempeäksi, kuin kesäisen päivän haaveksiva humina. Mutta ei hän vieläkään katsonut ylös, vaan kulki kultaisia katuja, kädet turvallisesti laskettuina enkelein käsiin, kunnes hän seisoi valta-istuimen edessä. Nyt kuului valta-istuimelta ääni, joka lausui: "Beatrice, se olen minä; älä pelkää."
Minä astuin vuoteen viereen. "Tiedätkö mitä on rakastaa jotakuta?" kysyi hän ja hänen sortunut, soinnuton äänensä muuttui lempeäksi. "Kyllä, mummo, sen tiedän. Minä rakastan Ilseä niin sanomattomasti, niin paljon, ett'en voi sitä kertoa ja Heintziäkin." Hänen huulensa vapisivat hieman, ja sanomattomalla vaivalla ojensi hän minulle peitteen päällä olevan oikean kätensä.
Hupsu raukka ei huomannut sanojensa sotkuisuutta, jonka ohessa mylady'n ilveksensilmä sukelsi hänen sydämmensä pohjaan saakka. Minä vaikenen, sanoi mylady luoden silmänsä alaspäin, ja tehden äänensä niin lempeäksi kuin suinkin saattoi, ja hereten niin nöyräksi kuin hänen olentonsa suinkin myönsi. Ei, ei, rouva hyvä, sanoi Felton; laulakaa vaan; mutta hiljaisemmalla äänellä, etenkin yön aikaan.