United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja jos tyydytte karkeaan tupakkaan, niin olkaa hyvä, sanoi Löfving tarjoten toista piippua. Venäjän sotamiehet ovat usein minulle luovuttaneet leipänsä ja tupakkansa. Nyt olen minä tarjoojana. Vasta tarjoomme toisillemme muuta ja pahempaa. Attila otti piipun keveästi kumartaen, mutta kun Löfving iski tulta sanoi Attila: Ei nyt!
Vanhan Maijan elämä oli nähtävästi läpeensä nöyryytystä, viheliäisyyttä ja taistelua leivän eteen, ja tehtävänään oli ollut huonoimmat työt taloissa sillä parempaan hän ei pystynyt. Niin kuluivat vuodet. Poika kasvoi, sai leipänsä vieraissa ihmisissä kahdeksan vuoden vanhasta ja oli nyt miehenä koonnut varoja rakentaakseen oman tuvan, suojan itselleen ja lukuisalle perheelleen.
Jokaisella majalla on pienoinen viljapeltonen, josta saavat leipänsä; muutamia lampaita ja pieniä vuohia, joilta saavat maitoa, juustoa ja välttämättömät verhonsa. Täällä ei muuta syödä kuin kauraleipää. Se paistetaan pieninä ympyriäisinä tyrsäinä, joiden molemmille sivuille vehnäjauhoja on ripistelty. Kauraleipä maistuu hiukan katkeralta, vaan se on ravitsevaa ja terveellistä ruokaa.
"Näillä miehillä," sanoi hän, "ei ole enempää kuin heidän henkensä ja terveet jäsenensä, joilla täytyvät ansaita leipänsä, ja kuitenkin ovat he, epävakuudella, kuin jostakusta välttämättömyydestä, vuovanneet ja vaaraan antaneet tämän kaikkensa pelastaakseen yhtä kadonnutta lasta!
Hiljan vanhempien koti oli köyhä ja ihan varatonna joutui hän vanhempiensa kuoltua parinkymmenen vuotiaana maailmaan ansaitsemaan leipänsä, miten parhaiten taisi. Onneksi oli hänellä hyvä käsiala ja oli nopea kirjoittamaan, joten hänen onnistui aluksi hankkia kirjoitustyötä; sittemmin kävi hän kirjanpitokurssin ja vihdoin saikin paikan muutamassa konttorissa.
Pikkusielut tyytyvät siihen tarkoitukseen, että saavat jokapäiväisen leipänsä ja näkevät ympärillänsä hyvinvointia ja tyyntä rauhaa. Semmoisille on kaikki muu, tieteet ja taiteet, vain välikappaleita. Mutta suuret sielut eivät ole koskaan tyytyneet tuommoisen. Heidän näkönsä ulottuu ylitse lähimmän ympäristön.
Kyllä on pöllömäinen rakennus, sanoi hän ääneen ajatuksensa. Kuinka niin, pöllömäinen? vastasi ajuri loukkaantuneesti, mikä pöllömäinen se on, joka kansalle työtä hankkii. Mutta onhan se työ tarpeetonta. Tottapa se työ tarpeellinen on, koska rakentavat, väitti ajuri, kansa saapi leipänsä. Nehljudof vaikeni, erittäinkin kun rattaiden räminän vuoksi oli vaikeata puhua.
Olipa hommannut valtioltakin apua sen viljelemiseksi, joten nyt ennen aution Viursuon sydänmaasta sai leipänsä kaksi kinkerikuntaa, joihin kuului kolmatta sataa henkeä, niinkuin rovasti oli viime lukusilla kertonut.
Seuraelämässäkin oli hänen huoneensa etevimpiä, ja hän kuoli rakastettuna ja kaivattuna mieheltänsä ja pojiltansa. Kivi-Taneli Lesken pelto. Jäännöksenä entisistä varakkaammista ajoista oli pieni pelto erään lesken ainoa tavara. Siitä sai hän ja kolme tytärtänsä leipänsä, niin että kuin lisäksi tuli kättensä ahkera työ, niin eivät tarvinneet tulla toisten ihmisten rasitukseksi.
Hanna oli jo saanut lattian lakaistuksi ja muuten huoneensa niinkuin järjestetyn näköiseksi, niin otti pöydän alta pienestä pärekorista sukankudelmansa, istahti pöydän luokse tuolille ja alkoi neuloa. Mielessä pakotti kuin ajos se uunin puutos, kun ei tiennyt missä saisi huomenna paistaa leipänsä.