Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Olen häntä kohtaan tänään sama kuin eilen ja aina siitä päivästä saakka, jolloin tulin hänen äidikseen, sillä en minä pidä lupauksiani leikkinä. Luja kestää, sanoi ukko, ja Jumala sen kostaa lapsillenne. Omat lapseni, jatkoi Leena, ovat nyt Turussa, kaikki paitsi Tapani, ja minä jo eilen pyysin Martin kuoppaamaan lusikat, mutta ei näkynyt olevan aikaa.
3 KANSALAINEN. Kuninkaallinen Caesar! ANTONIUS. Mua kuulkaa loppuun asti. KAIKKI. Hiljaa! vaiti! ANTONIUS. Hän lisäks teille kaikki puistons' antaa Ja lehtonsa ja uudet kasvikkonsa Tiberin tällä puolla; ne hän teille Ja lapsillenne ikipäiviks antaa Yleisiks lystäily- ja käymäpaikoiks. Sep' oli Caesar! Milloin saadaan moinen? 1 KANSALAINEN. Ei koskaan, koskaan! Tulkaa miehet!
Mutta minä sanon teille ja kaikille nuorille neuvoksi: jos te peritte tämän toverinne ominaisuuksia ja jätätte ne taas perintönä lapsillenne, niin *Suomen kansa ei sorru koskaan, vaikka sillä oliskin nälkä*.» Sitten hän käski miesten istua. Itse hän meni kirjoittamaan varastonhoitajalle määräyksen antaa miehille kuusi mattoa jauhoja. Kevättalvella kuoli Märkäsen Antti.
Mutta meidän muijat eivät valita vielä viittä, kuutta kerrallaan, ja joka vuosi..." "Heidänpä ei tarvitse niitä elättää", väitin minä. "Mielellään elättäisivät, mutta te ette anna. Itse kyllä huudatte, ettei teidän lapsillenne ole tilaa yhteiskunnassa, kun kaupunkien talonisännät eivät suosi lapsirikkaita perheitä. Maalla heille riittäisi tilaa yltäkyllin.
Minulla kun oli semmoinen hätä, että nyt te sen myötte polkuhinnasta, ennenkuin joudun estämään. Viisitoista tuhatta? Eihän se ole mitenkään mahdollista. Jos saan kaksikintoista Viisitoista saatte tinkimättä. Elkää hullunakaan myökö hyvää taloanne vähemmästä. Tarvitsette ne rahat lapsillenne yhtä hyvin kuin Sarkanenkin. Kolmetuhatta, ajatelkaa, ei se ole pieni summa. Minun täytyy mennä sisään.
Tässä myös lahjoitan teille nämä kirjat, Uudet Testamentit itsellenne ja »Lasten parhaat tavarat» lapsillenne, sekä omillenne että sen verran kuin ulottuu muiden lapsille, joita teidän on opetettava niitä lukemaan. Ottakaa nämä! Miehet astuivat kukin vuorollaan pöydän eteen ja vastaanottivat juhlallisina ja totisina kirjat, jotka pastori heidän kankeihin käsiinsä pisti.
Hänen tuli vaikea olla, ettei hän voinut sanoa heille, niinkuin olisi tahtonut: »Olkoon nyt Hovi onneksi teille ja lapsillenne!» Hän olisi niin mielellään tahtonut sanoa juuri nuo sanat noille ahkerille, kelpo pojille, joita hän tunsi rakastavansa kuin omiaan. Mutta hän ei voinut.
Mutta sittenkin häntä kaivattiin, rakastavalla kunnioituksella muistettiin. »Jos te peritte tämän toverinne ominaisuuksia ja jätätte ne taas perintönä lapsillenne, niin Suomen kansa ei sorru koskaan, vaikka sillä olisikin nälkä.» Tuon kuvernöörin lähettämän tervehdyksen oli Varpulan Valee uskollisesti saattanut kuntalaistensa tietoon. Viimeiseksi kertoi hän sen Jannen hautajaisissa.
"Saanko minä tämän kaiken", virkkoi Tahvanainen, silmiään hieroellen, niinkuin olisi luullut unta näkevänsä. "Liika paljohan se on." "Menkää nyt vaan joutuun toimittamaan ruokaa lapsillenne ja sitten hankkikaa rohtoja sairaalle!" XIII. Ei ollut lainalakki, eikä lainatakki. "Kukahan lyhentäis vähän tuota mun tukkaani?" sanoi Taavetti aamulla, kun piti pappilaan lähteä. "Kyllä minä", sanoi Mari.
Päivän Sana
Muut Etsivät