Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. lokakuuta 2025


Mutta Anna tarttui lapseen, nosti hänen semmoisella voimalla, jota ei olisi voinut häneltä odottaa, ja puristi tuon ihmettelevän pojan syliinsä. "Yrjö, Yrjö, älä ajattele pahaa isä raukastasi äläkä äiti parastasikaan! Pian olet sinä äiditönkin." Tuo pienokainen ei ymmärtänyt, mistä kysymys oli, vaan hän alkoi itkeä katkerasti. "Niin, itke, Yrjö.

»Pojuhuudahti nainen hämmästyneenä, kavahti ylös ja riensi kiireesti ovellepäin. »Mitäs poju nyt täällähän on vieraita ja pojulla on likainen esiliina...» »Poju vaan tuleevastasi pieni mies lapsen järkähtämättömällä päättäväisyydellä, astellen äitiään vastaan. Olavi katsoi lapseen kuin aaveeseen. Nainen seisoi kalpeana ja neuvottomana, pitäen poikaa kädestä.

Lääkäri tuntee hetkeksi ainakin tavallista suurempaa kiintymystä sitä kohtaan, jonka hengen hän on pelastanut tai jonka pelastukseen hän kumminkin on ollut välikappaleena, mutta erinomaista on ollut kiintymykseni tähän lapseen. Usein olen kuullut jonkun tunteen kuiskaisevan minulle: "tuo lapsi tekee käänteen elämässäsi" ... Ennetunteita en usko, niille nauran.

»Olen, ja nyt menen pukeutumaan kyllä vielä ennätän, ennenkuin illallinen siellä alkaa.» »Etkö sitten ... ja minä kun » »Mitä?» »Ei mitään, Jakob! Mene sinä vaan, koska sinua huvittaaHän oli jo makuukamarissa. Alette nousi äkkiä istualleen. »Uh, miten sinä lykkäät tuolia, poika», hän sanoi tarttuen lapseen hiukan kiivaasti, niin että pienokainen alkoi huutaa. Hän nosti pojan syliinsä.

Hän oli lypsänyt muutamia pisaroita maitoa käteensä, maisti sitä ja meni sitä sitten katsomaan valoisampaan paikkaan. "Hyvä on, hyvä on", sanoi hän tuontuostakin. Vihdoin kääntyi hän lapseen, jonka äiti oli pannut nojatuoliin ja makasi siinä hiljaan silmät avoinna. Se oli poika, korkeintaan kolmen kuukauden vanha, terve ja tukeva.

Heidän entinen kylmä wuokrahuoneensa oli tehnyt tehtäwänsä, oli iskenyt lapseen turmiollisen wammansa. Poika oli jo siksi iso, että hän osasi yhtä ja toista puhua sommitella. "Tyliin, tyliin! poupaan, poupaan!" huusi hän wuoroon waiwaloisesti tuskiensa seasta.

Mitä hulluttelet? Vai rupean minä kymmenen kertaa tässä Menee oikealle. Mutta ette saa hänelle pahaa tehdä. Hän on niin hento vielä, raukka. Lupaattehan häntä hyvin hoitaa? Kyllä minä maksan! Tulee nyytin kanssa. Tässä on! Tarttuu kiinni lapseen. Oma, rakas poikani! Suutelee. Kuinka viaton olet sinä, pikku enkelini No, mitä tässä ruikuttamaan rupeat.

Jahka hän vaan näkisi minun kasvoni jahka hän vaan kuulisi ääneni jahka vaan seisoisin hänen edessään ja palauttaisin hänen ajatuksensa siihen kotiin, josta hän oli paennut, ja siihen lapseen, jona hän oli ollut ja vaikka hän olisi tullut ruhtinattareksi, lankeisi hän jalkojeni juureen! Minä tiesin sen hyvin!

Kipeä parkahdus sai äkkiä kaikki hereille. Jesus siunatkoon! Emmi kävi kalman karvaiseksi, nähdessään lapsen lattialla vieressään. Hän sieppasi sen syliinsä, hyssytteli, näytteli valkeata ja keikutteli käsivarrellaan. Rouva kuuli, sitä hän koko ajan kauhulla ajatteli. Ja hädissään hän unohti ottaa selkoa oliko lapseen sattunut, vai säikähdyksestäkö se vaan itki. Rouva aukaisi ovea.

Vain aavistus eräästä äänestä merestä, joka huokaa. Hän käänsi katseensa pikku Mariaan lapseen, joka makasi hänen vuoteessaan turvallisena, kuin lepäisi meren sylissä. Hänen luonaan se nyt on. Onko hän meri? Kuka ja mikä hän on? Mitä lienee aamulla tulossa, mitä tuo mukanaan päivä? Kuinka hän koskaan voisi täältä päästä? Kuinka voisi kuvitella tänne jäävänsä?

Päivän Sana

beduineihimme

Muut Etsivät