Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Samassa silmänräpäyksessä kiemuroitsi sakeita savutupruja höyrylaivan avaroista korsteinireiistä. Höyrykattilain seinäin tärinä kuului aina laivan pohjaan asti. Huumaava höyry kohisi laskutorvista ulos hienona tuhuna kannelle kaatuen. Muutamista jyrkävistä liikunnoista voi päättää, että koneita koeteltiin. Insinöörillä oli tarpeeksi höyryä; me taisimme lähteä. Mutta ensin oli ankkuri nostettava.
Yö lintu lepakko lintu Lenteli kesäsen päivän. Sykysyisen yön pimeän. Etsi maata maataksensa. Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä. Murtoa muniaksensa; Löynnyt ei maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa muniaksensa. Lensi suurelle mä'elle. Korkealle kukkulalle; Näki laivasen merellä, Punamaston purjehtivan. Lensi laivan portahalle, Laivan keulalle keinahti.
Nyt oli se pelastunut ja tervehti reippaasti linnaa ruotsalaisella tunnusmerkillä, jota antaessa kaksi leimauksen ja paukauksen seuraamaa kevykäistä savupatsasta tuprahti ilmaan laivan keulalaidalla.
Erittäin hyvä sopu näytti vallitsevan laivan päällystön ja miehistön kesken. Kun laiva lähti liikkeelle, paljastivat kaikki päänsä ja supattivat hiljaisen rukouksen. Niin tekivät ne myös, kun me onnellisesti saavuimme Permiin, jonka jälkeen kapteeni, perämies ja ruorimiehet pudistivat toisiaan kädestä, kiitollisuudeksi siitä että kaikki olivat hyvin tehneet velvollisuutensa.
Hän oli päättänyt parantaa huonoja asioitansa uudessa maailmassa ja oli onnellisesti saapunut sinne tyttärensä Helenan ja Lovisan sekä sisarensa pojan Silman'in kanssa. Vielä oli laivalle tarpeeksi tuulta, vastustaaksensa virran voimakasta vetoa; mutta perämies, joka monta kertaa oli heittänyt laskinluodin, ja pohjaa tarkastellut, katseli turhaan rantaa, huomataksensa laivan liikuntoa.
Joka laivan luona käytiin, tarkastettiin jokainen ja oltiin kuhunkin tyytyväisiä. Tämä oli kuin uutta taas, ja samalla jokaiselle vanhastaan tuttua. Niin oli kuin olisivat hyvät ystävät ulkomaanmatkaltaan palanneet, uusissa vaatteissa ja ehompina entistään, mutta pääasiassa kuitenkin samanlaisina.
Mimmoisia me ollaan! Minä rukoilen jumalalta, että hän antaisi laivan joutua haaksirikkoon. Minun veljeni ryöstää ruumiita, minun isäni ja äitini tallettavat väärin saatua tavarata. Me emme ole yhtään parempia kuin naapuri. Et sinä nyt voi sitä sanoa. Mutta hän kiihtyi kiihtymistään. Ei jumala minulle tätä syntiä anna milloinkaan anteeksi, ei milloinkaan, ei milloinkaan!
Heinäkuun keskipaikoilla otin taas passini sieltä ja läksin miesteni kanssa Hankoniemelle päin. 29 p. otin Hankoniemen ulapalla venäläisen laivan, joka tuli Räävelistä ja oli lastattu 70 tynnyrillä suoloja ja 200 leiv. tupakkaa, paitsi muilla tavaroilla. Mutta kun kävi länsi-tuuli, täytyi minun viimein jättää laiva ankkuriin, sittenkuin olin purjehtinut koko yön.
Toinen masto oli katkennut kuuden tai kahdeksan jalan korkealta kannesta ja makasi laivan kyljen poikki takertuneena niinkuin johonkin purjeitten ja köytten labyrinttiin; ja kun laiva kiikkui ja töyssyi kuten se ehtimiseen ja aivan käsittämättömällä voimalla teki jyskytti tämä roukkio sen kylkeä, ikäänkuin sitä puhkaistaksensa.
"Jopa raahin raukkaseni, Jopa neiti parkaseni, Panna laivani parahan; Ennen luovun laivastani Kun paraasta neiostani, Saan ma vielä laivan toisen, En saa toista morsianta." Sulho neitosen lunasti, Neiti koston toivottavi; Nyt mä koston toivottanen: "Luoja koston kostakohon, Isoni isoiset konnut Tuli tuiki polttakohon, Valkia hävittäköhön Elonaikana parassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät