Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. marraskuuta 2025


Löytyy tosin eräs lady Mrs. Steerforth'in huoneessa, joka on sangen taitava ja jonka kanssa minä mielelläni puhun Miss Dartle mutta minä en rakasta häntä".

Copperfield", lausui tämä lady raukka, ojentaen minulle kättänsä, "mutta minulla ei ole suurin voimia, ja Mr. Micawber'in ja minun nykyisen väärin-ymmärryksemme poistuminen koski minuun liian paljon". "Onko tämä koko perheenne, Ma'am?" kysyi tätini. "Tätä nykyä sitä ei ole enemmän", vastasi Mrs. Micawber. "Hyvä Jumala, minä en tarkoittanut sitä, Ma'am", lausui tätini.

Toinen kohtaus. Sama paikka. LADY MACBETH. Mi heidät juovutti, mun rohkaisi; Mi heidät sammutti, mun tulistutti. Vaiti Hiljaa! Huuhkain vaan se siellä huikaa, Se turman enne, joka huutaa julmaa Hyv'yötänsä. Hän työss' on; ovi on auki; Kuorsaillen juopunehet vartijat Ivaavat tointaan. Moisen laitoin juoman, Ett' elämä ja surma kiistäkööt nyt, Ovatko hengissä he vaiko kuolleet. Ken siellä?

Wickfield ei puhunut sanaakaan, vaikka vanha lady katseli häntä, niinkuin pyytääksensä häneltä selitystä tähän ilmoitukseen, vaan istui aivan äänetönnä, silmät maassa.

LADY MACBETH.

Hän lähti hänen luotansa niin kiivaana kuin hän ei milloinkaan ennen ollut ketään ihmistä kohtaan ollut, eikä suostunut enää puhumaan hänen kanssansa tästä asiasta vaan sanoi ett'ei hän suinkaan aikonut puhua hänen romantillisten turhuuksien puolesta, vaan päinvastoin hän aikoi kieltää Lady Chillinglyä ja Sir Peteriä suostumasta siihen että "Kenelm näin pilasi tulevaisuuttansa."

Sir Peter oli, niinkuin jo olemme maininneet, oppinut mies; hän oli myöskin muutamissa asioissa järkevä mies; ja hän oli suuresti mieltynyt poikansa luonteen leikilliseen puoleen. Mutta mitä hänen tuli sanoa Lady Chillinglylle? Tämä rouva oli kokonaan syytön jokaiseen rikokseen, joka voisi riistää häneltä miehen luottamuksen sellaisessa asiassa, joka hänen ainoaa poikaansa koski.

Ranska! joka ei saanut syyttömän tuomiota omaltatunnoltaan näyttelynsäkään touhinassa. Jos olisi itse unohtanut, olisivat sen muut muistaneet. Muistivat sen ilotulien palaessa, tuhanten kupoolien kimmeltäessä. Eikä kukaan antanut enää sen loiston silmiään häikäistä. Maalattua kipsiä, katinkullan kiiltoa! Englanti! lady Macbeth, joka tänä uudenvuodenyönä turhaan pesee viattoman verta sormistaan.

Soisin niin mielelläni että oppisit oikein puhumaan, etkä tekisi monenmoisia vähäpätöisiä virheitä, joita hienot naiset eivät koskaan tee. Et ole tavallisten talonpojan tyttöin kaltainen, Maggieni, vaan et niidenkään naisten, joiden kanssa olen tutustunut. Ja kun rikkaana miehenä palajan, soisin että taitaisit puhua, astua, istua ja nousta kuin oikea lady." Hetken istuin ääneti.

Tuo kaunis lady niin poikansa näköinen, voi niin kovasti hänen näköisensä! tutkisteli minua kiinteällä katseella ja nosti sitten kätensä otsalleen. Minä pyysin häntä olemaan tyvennä ja varustamaan itseänsä kuulemaan sitä, mitä minulla oli kerrottavaa; mutta minun olisi sopinut pikemmin pyytää häntä itkemään, sillä hän istui niinkuin kivinen kuva.

Päivän Sana

valmistajansa

Muut Etsivät