Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Kauheassa sieluntuskassa, jossa olen, hirvittää minua jo pelkkä ajatuskin, että näissä nyt antamissani ohjeissa saattaisi olla joku erehdys. Mutta jos minä jollakin tavoin erehtyisin, niin täytyy sinun tuntea laatikko oikeaksi sen sisällöstä: erilaisia jauheita; yksi pullo ja yksi muistiinpanokirja.
Tuli kerrankin kokonainen kajutta kelluen tuo tuossa kalliolla, jossa nyt Helga asuu kesäisin. Tuli syötävää, tuli juotavaa ... kerran tuli kokonainen konjakkitynnöri, tuli jauhoja, leipiä ... kerran tuli laatikko rusinoita. Minä olin pikku tyttö silloin, kertoi emäntä, ja muistan, kuinka äiti keitti vuoden pitkän toisella padalla potattipuuroa, toisella rusinasoppaa.
Näetkös, kun minä olen vähän humalassa ja teen jotakin, niin en muista sitä ollenkaan selvänä ollessani, ja kun olen selvällä päällä ja teen jotakin, niin en muista mitään, kun olen päissäni. Mutta odotahan; vähän aikaa, minä menen kauppapuotiin ja kun tulen takaisin, niin sanon heti, missä laatikko on."
Ja niin minä saan kirjeitä hänen ystäviltänsä, mitä kaluja ne ovatkaan, jotka antavat minulle siveysnuhteita ja sanovat, että minun on tekeminen vanhalle kunnianarvoisalle ystävälle kumminkin oikein; ja on minun kärsiminen, kun minulla on laatikko täynnä postikuitteja, että hän on vuosittain saanut ennakkomaksua yli puolen toisen vuoden tulosta!
Se laatikko oli vain odotettua pienokaista varten. Tämä odotuksen aika oli hänelle alkanut sinä synkkänä vuodenaikana, jolloin talvi teki tuloaan ja suuret raskaat lumihiutaleet himmensivät ruudut. Se aika oli häneltä mennyt ohi melkeinpä huomaamatta. Lumipyryn raivotessa ulkona ja kinosten kasvaessa teillä ja kujilla täytti hänen mielensä yhä enemmän vain tuo yksi asia.
Tahdotko, Tyyra, rakas lapseni, avata lapepiironkini ja tuoda minulle sieltä tuon pienen keskimäisen laatikon!" "Varsin mielelläni, täti kulta!" vastasi Tyyra, ja pian olikin pieni laatikko vanhuksen käsissä. Sen pohjalla huomattiin muutamia kellastuneita kirjeitä, joiden päälle pienehköjä koteloita ja rasioita oli ladottu.
Hänenkin täytyi maistaa pikarillinen viiniä. Sittekun hän syvään niiaten oli juonut Hänen ankaran Armonsa onneksi, pyysi hän nöyrästi: "että Hänen Armonsa pelastaisi hänen eräästä ankarasta huolesta, jonka esineenä oli pienoinen laatikko." "No, mikähän se olisi?" kysyi
Heti kuin kylässä kirkonkello löi neljä, olin minäkin kelpo hepojeni ääressä. Minä herätin talonväen. Rengin valjastaessa hevosia, tarkastelin minä lyhdyn alakuloisessa valossa uutta omaisuuttani, vaunuja. Vaununkorissa oli useampia luodinläpiä. Takaistuimen alainen laatikko oli lukossa. Sen avaimen oli employé tarpeettomasti kyllä vienyt mukanaan.
Huone näytti käden koskemattomalta pieni kirjahylly oli huoneen toisessa nurkassa, yhdellä seinällä seisoi mahonkipuinen laatikko ja toisessa nurkassa oli lasikuvun kattamana marmorilta näyttävä kuva, joka esitti jotakin merenjumalaa, joka sylissään piteli vesililjaa. Mutta lähinnä sitä ikkunaa, josta tähysteltiin, oli kullalla rikkaasti koreiltu kannel.
Sen matalan penkin vieressä, jolla äidin jäykistynyt vartalo näkyi venyvän lakanan alla, seisoi paksuista kuusen laudoista kyhätty pöytä. Sen päällä oli puinen laatikko ja siinä lepäsi Roaring Camp'in viimeinen tulokas, tulipunaiseen villapaitaan kapaloittuna. Laatikon rinnalla oli hattu, jonka merkitys kohta tuli selkeäksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät