Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Jo ennen, Lönnrotin ja Kalevalan kautta, olivat itäsuomalaiset kielimurteet tehneet ensimmäisen voitollisen rynnäkkönsä suomalaiseen kirjakieleen, kylväen uutta elämää, uusia kansanomaisia sanoja, uusia mielikuvia ja niiden kiteyttämiä kielimuotoja kautta koko runopukuisen kirjallisuutemme.
Runeberg oli suuri, suurempi kuin Topelius runoilijana, Lönnrotin merkitys ja seuraukset hänen toimestaan olivat laajemmat, mutta Topelius lämmitti enemmän, kasvatti enemmän ja vaikutti enemmän keskuudessamme. Hän oli kaitsija, paimen, oikeaan ohjaaja ei ainoastaan suuressa, vaan myöskin pienessä ja jokapäiväisessä.
Eikö ollut ihanasti sanottu, että »mitä ihanimmat teokset ovat valmistuneet sen päivän illaksi, jonka aamuna » Mutta muistatteko ? Kaikista parasta oli minusta, sanoi Risto se, ettei meidän tarvitse olla neroja, ei suurtöitä haaveksia Mutta te unohdatte kokonaan setä Lönnrotin hänen soittonsa oli minusta kuitenkin kaikista ihaninta sanoi Naimi.
W.-S-. Herran Tohtorin Lönnrotin tuldua Wiipuriin 27 p. Toukokuuta 1841. Tuonelasta tulleen tarina Suomen kielestä. W-S-. Elämä. W-S-. Palkollisen laulu. -W.S-. Tanssi-laulu. W-S-. Wanha ystäwä kaukaa ystäwälle. W-S-. Kiwipiirros Suomen Kirkolle Wiipurissa 1831. Wanha muiste j.n.e. W-S-. Julkinen Jumalan kiitos, eli Latinaksi Te Deum laudamus. Sanan Laskun Koetuksia ja Runon Tähteitä. Jak.
Kuinka kaikki yht'äkkiä oli muuttunut Lönnrotin istuessa kivellä hongan alla ja vanhaa runovirttä kanteleella säestäessä!
Siinä sitä sitten taas istuttiin lasien ääressä ... ja puheltiin ja puheitakin pidettiin... Ja savupilvi ei enää ollutkaan miesten päiden yläpuolella ... alas oli laskeutunut ja koko joukkokunnan pehmoiseen verhoonsa kierittänyt. Iloinen oli ilta ... Eljaksen päivänä ... Lönnrotin muistoksi!... Oli satanut koko edellisen päivän ja näyttipä siltä kuin sitä yhäkin kestäisi.
He puhuivat Anteron matkasta ja hänen käynnistään Rajavaaralla, mutta siinä sivussa koetti Antero keksiä keinoa, kuinka pääsisi seuraamasta Honkaniemeen saakka. Huomasitko kirkossa Snellmanin ja Lönnrotin? sanoi hän yht'äkkiä. Sinun pitäisi kuitenkin tulla pappilaan, niin saisit nähdä heidät, he matkustavat luultavasti jo tänä iltana. Minäkin näin heidät nyt ensi kerran.
Sentähden ei kenenkään suuren miehemme ulkonainen ja sisällinen kuva ole painunut niin syvästi, niin tarkkapiirteisesti muistoomme kuin Lönnrotin. On vanha ja kulunut se lauseparsi, että se kuva ei ole ainoastaan seinillämme, vaan myös sydämissämme, mutta sattuvammin ei hänen paikkaansa voi eikä tarvitse määritellä.
Ylioppilaskunnan albumi Elias Lönnrotin kunniaksi 9/4 1882. Petäjistössä kankahalla Vaivainen on hökkeli vain, Ja vieläkin vaivaisempi Sen hökkelin on asujain. Kyll' on rikas ollut hänkin, Nuor' ollut on aikoinaan, Rujo nyt on, pettua syöpi, Tytär ainoa riemunaan. Syys=ilt' oli myöhä kerran, Pesävalkea leimuaa. »Mikä liike ulkona tuolla? Ken yöksi nyt tänne saa?»
Mutta tähän saakka paha kyllä ei ole eri kokoelmiksi sommiteltu niitä yhteenkuuluvia aineksia Lönnrotin käsialaa, jotka siellä täällä löytyvät hajallaan sanomalehti-, aikakaus- ja muun tilapääkirjallisuuden unhotetuilla lehdillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät