Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Kun luurangot riemusta notkuttaa Polviaan sekä nyökyttää kallot, Ja taivahan riemuun maailma saa Sekä tyyntyvi helvetin aallot, Mä silloinkin huudan: sä kantelo soi, Ett' aina tää karkelo jatkua voi! Kerta kostan. Tuoll' akkunalaudalla kyyhkyinen Kodin lämpöä kerjäilee, Mi ikkunaruuduista tihkuilee, Sen käyttävi lämmökseen; Vaikka saita, se on avuks' sittenkin Ja tiivimmin pää höyhenihin.
Silloin ei itkenyt tuo pikku poika, sillä oikein ikävän ollessa ei voida itkeä; vaan hän istui äänetönnä ja hiljaa ja katseli taivaalle ja ajatteli: Jos toki olisi siivet, niin lentäisin minä tuonne ylös, minäkin, ja niinkuin Noan kyyhkyinen tulisin takaisin öljypuunlehden kanssa äitini luokse, sillä äiti raukka on köyhä, hän, ja murheellinen useasti.
Anna siis kasvojes puoleeni paistaa, ett'ei pimenisi sydämeni kuin almanakassa kuu Hippolyytuksen päivänä. Vastaa minulle suloisesti kuin kyyhkyinen, joka pitkäisen jylinätä piilee juur' rakoon kallion, kuten seisoo kirjassa. Perääs' sieluni palaa, sillä enpä ole enää mikään Koiramäki, vaan Aatami Aataminpoika Kehnolin, Kehnosuon kylästä."
Oli kerran pojalla kyyhkyinen Sangen kaunis väreist' ja muust'. Aivan rakkaana pitikin poika sen. Sekä syötteli omasta suust'. Ja niin ihaili poika kyyhkyään, Ett'ei voinut iloita yksinään Eli kettu likitienoolla täss', Vanha, kokenut, viisas ja kielekäs; Oli tutuksi joutunut pojalle tälle, Jo turhiaan monesti jutellut hälle. "No, näytänpä ketulle kyyhkyäni!"
Päivän Sana
Muut Etsivät