Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Huolimatta vastoinkäymisestä vankilassa Nehljudof yhä samassa reippaassa toiminnan touhussa ajoi kuvernöörin kansliaan tietämään oliko siellä saatu Maslovan armoituskirjaa. Paperia ei ollut tullut, ja sentähden Nehljudof, palattuaan ravintolaan, kiiruhti heti, jättämättä toistaiseksi, kirjoittamaan asiasta Seleninille ja asianajajalle.

Vielä minä tahdoin kysyä teiltä: yleinen syyttäjä antoi minulle päästölipun vankilaan kysymyksessä olevan henkilön tapaamista varten, mutta vankilassa sanottiin minulle että tapaamista varten erikoiseen aikaan ja erikoisessa paikassa on tarpeen vielä kuvernöörin lupa. Onko siinä perää? Kyllä, luullakseni. Mutta nykyään kuvernööri on poissa, sijassa on virantoimittaja.

Amiraali käski ottaa kuvernöörin lähetit vastaan kaikella kunnialla; hän valmistutti heille vuoteen laivalla, jotta he voisivat viettää yönsä aluksessa, koska oli jo myöhäistä ja kaupunki oli etäällä.

Hautalan Janne kyllä olisi lähetetty, mutta tämä arveli, että kun hänellä on joidenkin asiain vuoksi kuvernöörin luona vähän huono maine, taitaisi olla parasta lähettää sinne mies, jolle ei kuvernöörillä olisi mitään vanhoja kalavelkoja. Varpulan Valee ei ollut kyllin hyvä puheniekka, että olisi voinut asiain todellisen laidan saada selvitetyksi sillä tavalla, että apua lähtisi ahtaastakin.

Ensimmäinen hallitsijansa, tahi oikeammin hallitsijattarensa, oli kuvernöörin neiti, joka hallittuaan niitä lyhykäisen ajan näki ne armossa arvolleen kelpaamattomiksi, luopui vallastaan ja antoi omistusoikeutensa joululahjana piialle, ja hän taas puolestaan käytettyään niitä hyödykseen, kunnes ne tulivat hänelle hyödyttömiksi, siirsi hyväntahtoisuudessaan käyttövallan minulle.

Ensimmäinen tervehdyskäynti oli kuvernöörin luona, sitten kävin tervehtimässä kaupungissa olevan sotaväen komendanttia ja niin kaupungin kaikkia korkeampia virkamiehiä arvojärjestyksen mukaan. Tomskin kuvernööri oli hyvin kohtelias ja ystävällinen upseeri, joka, kun minä valitin etten osannut venäjää, sanoi että hänelle oli yhtä ikävää ettei tuntenut mitään niistä kielistä, mitä minä puhuin.

"Täällä näen", sanoi hän, "vain puisia astioita, mutta sen sijaan on kasvoissa ilonhohde ja sydämmissä puhdasta kultaa." Paulia kuvernöörin kohteliaisuus niin ihastutti, että hän huudahti: "Toivon pääseväni teidän ystäväksenne, sillä te olette kunnon mies."

Muuan saarelaisten vanhimmista astui kuvernöörin tykö lausuen hänelle: "Herra, olemme kaiken yötä kuulleet kumeaa jylinää vuoristosta; metsissä värisevät puiden lehdet, vaikkei tuulta tunnu; merilinnut pakenevat suoraan maalle; varmaankin tietävät nämä merkit hirmumyrskyn tuloa."

Vakuuttuneina siitä, että he olisivat tällä saarella kokonaan turvassa, sekä täydellisesti luottaen kuvernöörin vieraanvaraisuuteen, kun Espanjan ja Portugalin välillä lisäksi vallitsi rikkomaton rauha, hän pyysi luokseen saapuneita lähettejä palaamaan kaupunkiin ja kutsumaan pappia, joka lukisi miehistölle messun.

Olihan ne ne oli meidän uuden kuvernöörin poikia... Meidän uuden kuvernöörin poikia? Joka sinne kuuluu aivan näinä päivinä vielä itsekin ajavan nämä tulivat edeltä... Nyt oli poika saanut ohjaksensa selville ja lähti ajamaan.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät