Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Taipumaton ylipoliisi ei vastannut. Joku uusi jyrinä kadulta kävi hänen korviinsa. Hän riensi akkunan luokse ja katsoi ulos tutkivaisesti. "Ken minua vastustaa?" huusi Danville uudestaan. "Kuunnelkaa!" huusi Lomaque, kohottaen kättänsä. "
Kun Mathieu tahtoi keskeyttää hänet ja lausua vakaumuksensa, että tyttöparka ei ollut valehdellut, ei Beauchêne antanut hänelle suunvuoroa. "Ei, ei, olkaa hiljaa ja kuunnelkaa minua! Minä olen varma te ymmärrätte, varma siitä, että olen noudattanut kaikkia varovaisuuskeinoja. Ja sellaisissa minä olen koko mestari.
Minä en huoli kysyä millä oikeudella te teette noita kysymyksiä, en myöskään missä tarkotuksessa; mutta sen vaan sanon, etten aio niihin enää vastata. Jättäkää minut, menkää omaan itseenne, kuunnelkaa omaatuntoanne, ennenkun otatte askelen, jota ehkä iankaikkisuudessa saatte katua. Minä annan itseni Jumalan huomaan.
Lomaque tarttui hänen käsiranteesensa ja kuljetti hänet erään akkunan luo, jonka yliset lasit olivat auki. "Te ette ole nyt täydellä mielellä", sanoi pääpoliisi vakavasti; "tuska ja pelko sisarenne kohtalosta on hämmentänyt selvän järkenne. Koettakaa asettua ja kuunnelkaa minua. Minulla on jotakin tärkeätä sanottavaa " Trudaine katsoi häneen epäilevästi.
HILLERI. Että tämä naama ei passaa, ja kotinaamani jätän aina kotia. NEITI SALMELA. Minä pyydän saada teiltä neuvoa, vähän vain neuvoa. HILLERI. En voi teitä neuvoa. Meillä on eri usko. NEITI SALMELA. Mistä? HILLERI. Juuri siitä, mistä ei saisi olla. NEITI SALMELA. Minä en ymmärrä teitä. HILLERI. Turhaa on silloin puhella. NEITI SALMELA. Mutta, hyvä Hilleri, kuunnelkaa, kun minä puhun teille.
Pari juotikasta imeytyi kiini sen mahan alle; tuskissaan väristeli se suonista ihoonsa, mutta jalkaansa ei nostanut siitä pois paetaksensa. Meidän hevosemme pärskyivät yhtenään, ympärillä parveilevain elävien pistoista tuskauneina. "Kuunnelkaa niillä hevosilla!" huudahti meille hevospaimen vihaisella, hätäytetyllä äänellä.
»Te olette hullu!» sanoi Maugrabin. »Minä en koskaan ole pettänyt ketään muussa tarkoituksessa kuin hyötyäkseni siitä. Ja miksikä pettäisin teidät, koska teidän pelastuksenne on tuottava minulle enemmän etua kuin teidän surmanne? Kuunnelkaa toki silmänräpäyksen aika, jos se teille on mahdollista, järkisanaa, ennenkuin perikadon surmapasuna soittaa sen teidän korviinne.
»Kuunnelkaa! Ettekö kuule mitään?» Kaska heittäytyi korvalleen kuuntelemaan maasta ja hypähti heti jälleen seisomaan. »Niin, kyllä ne tulevat! Kumartukaa maahan, niin kuulette.» »Mitä sitte?» Ja Miihkalikin painoi korvansa maahan, vaan hypähti heti jälleen ylös. »Myrsky on tulossa!» Alli oli myöskin kuunnellut ja ymmärtänyt äänen. »Se kuuluu pohjoisesta päin», sanoi hän. »Missä miehet ovat?
Kuunnelkaa siis vaijeten. Minulla on vanha mummo. Tulin jo hyvin nuorena tyttönä hänen luokseen, kun isä ja äiti kuolivat. Luullakseni oli mummoni ennen ollut varoissaan, koska hän vielä nytkin muistelee parempia päiviä. Hän opetti minulle ranskan kieltä ja otti opettajankin minulle, kun minä olin viidentoista vanha nyt olen minä seitsemäntoista loppui opetus.
Ettekö tiedä, että summattomat joukot miehiä sekä naisia, samaa lihaa ja verta kuin tekin, viettävät ihan ovienne edessä elämää, joka on kehdosta hautaan saakka yhtä ainoata lakkaamatonta kuolintaistelua? Kuunnelkaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät