Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Sen tiesin minä, valitessani hänelle kultaseksi sinua. Jaa, minä olen hänen äitinsä. VARRO. Jaa peijakas! se hellin, se paras äiti kuin kellään on ollut, sen takaan minä. Hyvät herrat, jos teitä miellyttää, niin kuulkaat pieni kertomus. Noin viisitoista vuotta sitten, koska sisällisten sotain myrskyt taasen riehuivat isäimme maassa, näin minä kuvan täynnä liikuttavaa helleyttä.
Minä sain jo sormuksen. Jää hyvästi, armas lintuni, minä palajan heti lepäämään sinun pesässäsi." "Hän on saanut sormuksen! Mitä tämä on? mitä tämä on? Schirene! oletko sinä mennyt? Ei, ei suinkaan. Hän laskee leikkiä. Jabaster! Pettäjän pää! Kuulkaat! Pharez, Pharez!" "Herra." "Menikö kuningatar tuota tietä?" "Meni, herra." "Kyynelet silmissä?" "Ei! hyvin iloisena!"
Mutta nyt, Mikko, nyt pistää meitä päähän tuuma, ja tahtoisimmepa viipyä tällä erällä parissanne enemmin kuin yhden hetken. Niin, kuulkaat yksi sana. MIKKO. Ahaa! Minä arvaan asian, kun johtuu mieleeni tuo vanha, yhteinen olutjuustomme Sonnimäen nummen alla, juusto, joka vieläkin teitä röyhtelyttää.
"Kun on nöyrä, mikä on anteeksi pyytäessä? Se käy niin helposti! Kuulkaat! Oletteko koskaan", lisäsi hän nytkähtäen, "poiminut päärynää, ennenkuin se oli kypsä, Master Copperfield?" "Olen, luullakseni", vastasin minä. "Minä tein niin eilen illalla", lausui Uriah; "mutta se kypsyy vielä! Täytyy vaan malttaa mieltänsä vähän. Minä voin odottaa!"
Vaimo, suokaat anteeksi että kysyn: mikä on nimenne? MARCIA. Marcia. PISANO. Mistä on tienne teitä kantanut tähän? MARCIA. Carthagon raunioilta. GIOTTI. Kaksi valetta kohta. ANGELO. Herra Giotti, kuulkaat minua. GIOTTI. Sitten, herra. Hän valehtelee. Calabrian vuorilta hän tulee ja nimensä on Flaminia; siinä se naaraspartti, ryöväri Vincenzion verinen kumppani. VARRO. Flaminia! Veljeni murhaaja!
MARIAMNE. Ei menköön päivää, jona unohtaisin tämän tehtävän. RACHEL. Ole kiitetty, ole kiitetty! Kallista nyt pääni alas hänen kiharaisen päänsä viereen. POLIISIMIES. Armollinen herra! PISANO. Hän on siis pääsnyt kouristanne! Sinä onneton! POLIISIMIES. Kuulkaat, herra! Hän oli hirmuinen, ja tämä vuorinen seutu kävi pahanhengen liittoveljeksi.
Se aatoskin se minust' etääll' olkoon! ELISABETH. Niin pieneks ilonne kuin arvannette, Jos olisitte tään maan kuningas, Te yhtä pieneks voitte arvata Mun iloni sen kuningattarena. Pien' ilo on maan kuningattarella: Min' olen se, ja ilost' olen tyhjä. Minulta kärsivällisyys jo loppuu. Mua kuulkaat, rosvot, jotka riitelette Nyt saaliista, jonk' anastitte multa!
PATRIK. Vai niin, vai saunanorrelle kuivaamaan. Voi viheliäiset itseänne! Ja te, te toiset heidät sallitte tässä istua ja niellä kuohuvaa oltta, edistäen taudin juonia ja laskein kiveä kiven niskaan syntitaakkahansa, ja heitä kenties vielä yllytätte kiirehtimään olentonsa perikatoon. Haa, te onnettomat! kuinka uskallatte? ANTON. Herra, tehkäät hyvin ja kuulkaat mitä sanoo vahtimies tuolla.
TAPANI. Se on viha, jonka loppu on vasta haudassa. KERTTU. Kauhea viha! Mikä synnytti sen, mikä hirviö, mikä helvetin lohikärme puhalsi sen siemenen näiden perheitten kohtuun? TAPANI. Ette siis tiedä? KERTTU. On mulla siitä toki jokin himmeä tieto. TAPANI. Kuulkaat muutama sana, ja olenpa kertonut teille syyn, tapauksen onnettomuuden päivänä, jota muistan kuin unta.
"Te olette oikeassa, nuori gen'lm'n. Mas'r Davy, gen'lm'n on oikeassa. Aito merimies! Kuulkaat, kuulkaat! Se on juuri mitä hän on!" Mr. Peggotty ei ollut vähemmän mielissään, kuin hänen veljensä poika, vaikka hänen häveliäisyytensä esti häntä niin isolla äänellä omistamasta tämmöistä, häneen itseen koskevaa kohteliaisuutta.
Päivän Sana
Muut Etsivät