Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
"Minä kävin Helsingin läpi kulkiessani Suomen konttoorissa, ja olen siitä juuri täällä kertonut." "No sepä sopii!" jatkoi kirkkoherra. "Mehän tulemme siis aivan kuin kutsutut. Niin mutta aijoin vielä sanoa, että minäkin ajattelen ottaa vakuutuksen Suomi-yhtiössä, vaikka olenkin jo kerta ennen vakuuttanut henkeni.
Mutta nepä ovatkin mitä suurimmassa määrässä huvittavat ... voitte olla varma siitä, että nyt kuiskataan ja kysellään jokaisen talon nurkalla: 'oletko kutsuttu Stork'ille? 'En, sitä en ole... 'Sepä on kummallista, ja Petterson'itkin ovat kutsutut. 'Ovatko Petterson'it kutsutut, jotka eivät milloinkaan ennen ole käyneet siellä, se on omituista' j.n.e."
Peitteeksi pantiin niin kutsutut telttakaistaleet. Pastorimme Rancken tuli hautauspaikalle siunaamaan ruumiit ja piti tässä tilaisuudessa sopivan, jalon ja sydäntä liikuttavan hautauspuheen eli saarnan jonka jälestä hän siunasi heidät jok'ainoan erittäin.
Rouvani, olkaa hyvä ja istukaa tyttärenne kanssa tänne, sillä aikaa kuin minä hetkeksi jätän teidät." Käytävässä odottivat molemmat sinne kutsutut sotamiehet ja molemmat vaimot. "Tunnetteko näitä naisia?" kysyi ruhtinas. "Tunnemme, teidän Jaloutenne." "Tahdotteko ottaa heitä vaimoiksenne?" "Emme, teidän Jaloutenne." "Menkää!" Sotamiehet menivät.
Oikein kauhistuttaa ajatellessani, että olen viisi pitkää vuotta saanut hänestä erilläni olla. Niin, mutta onhan minun kirjoitettava kirje hänelle. Kolmas kohtaus. IMPI. Mitä? AINA. Me olemme kutsutut päivällisille. IMPI. Päivällisille? AINA. Lehtori Sederin luo. IMPI. Vai niin. AINA. Sinä lähdet sinne tietysti? IMPI. En minä voi lähteä. AINA. Miksi et? IMPI. En voi oikein hyvin.
Parin vuoden päästä oli hänellä oma talo ja nyt on hänellä viisi hevosta, kymmenkunta lehmää sekä kaikki mitä hän maanviljelykseensä tarvitsee. Olimme kutsutut teetä juomaan hänen luokseen, kun olimme matkalla toisissa kylissä. Hän asuu nimittäin toisessa kylässä, Matinsaimikassa, joka on 22 virstan päässä rukoushuoneesta. Kolmas kylä Arikova taas on 30 virstan päässä.
Paljon hommaa ja puuhaa oli talossa wieläkin aamupäiwällä, sillä wieraat oliwat kutsutut täsmälleen kello kuuden ajaksi illalla. Semminkin naiswäellä oli paljo huolta ruokien maistelemisesta ja arwostelemisesta, huoneitten siiwoamisesta ja siistimisestä, waatetten silittämisestä, harjaamisesta ja puhdistamisesta.
Yhtenä päivänä olivat he syntyneet ja yht'aikaa he kastettiinki, jonka jälestä kulettajat aarteineen palasivat kotiinsa, toiset Paavolaan, toiset Mäkelään. Iltapäivällä oli Paavolassa iloa. Sinne olivat kutsutut pitäjään papit, lukkari ja ympäristön rikkaat ja arvoisat isännät emäntineen ristiäisiä viettämään.
Kutsui Karin Vennun, Kuivasen Ellan ja Koipi-Siukun kanssansa hauskaa pitämään. Kutsutut olivat saapuneet ja kaiken päivää kuului Karhusta mellastava rähinä. Talon väestä ei kotosalla näkynyt muita kuin muori ja Esa. Muorillakin oli hauskaa.
Eikä muuta puuttunut, kuin että nähtiin säkenen särähtävän hevosenkengän alla kylän kivikkotiellä, niin sairaalloiset mielikuvitukset leimahtivat jo liekkeihin ja loihtivat silmien eteen mitä kummallisimpia kauhukuvia... Saattue pääsi siis kylästä huomiota herättämättä. Etumaisina kulkivat pappismiehet, heidän takanansa todistajiksi kutsutut ja viimeisinä noidat ratsumiesten ympäröiminä.
Päivän Sana
Muut Etsivät