United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lue, Topi, veisujasi, olkoot sitte arkista tai omasta päästäsi." Simo otti käsivarrelleen Johannan, huolimatta kadullakulkijain uteliaista silmäyksistä. Aamulla tuli Josu puotiin. Topias ja Simo tutkivat hänen tietojaan. Poika osasi kirjoittaa ja laskea lukua kuin kruununsihteeri. Kun hän oli suorittanut kymmenmurto-esimerkin, kysyi Topias: "Oletko käynyt koulua?" "Kävin minä kansakoulua..."
Isäntäväestä Simo sitte vielä jutteli paljo, mutta yhden asian hän kokonaan salasi: heidän uskonsa. Aamulla, ummelleen kello kuusi, tuli kruununsihteeri. Katsellen häntä karsaasti kysyi Tapani pöyhkeällä äänellä: "Kuka Toohonen te olette?" "Hän on kruununsihteeri, minun opettajani," selitti Topias. "Hän kirjoittaa nelistämällä ja laskee lukua kynättä paremmin kuin muut kynällä."
Poika oli katsonut karttamatta, silmät olivat viisaan näköiset. Mitä hänellä oli pahoja tapoja, ne olivat päällä, näkyvissä. Harjailee vaan, niin tulee hyväkin... "Ja tuo puolivilli näkö katoaa saippualla, vedellä ja ravitsevalla ruo'alla. Ota Josu puotipojaksesi, mutta kamita se kruununsihteeri, niin ett'ei katso taakseen koko Kalastajakadulla." "
Iltasella keitettyä puuroa oli vielä vadissa. "Siitä tulee oiva päivällinen, kun sen vaan paistaa voissa," sanoi hän ja teki valkean ruuhenmuotoisen huoneen kakluuniin. Topiaan syödessä tuli laiha herra puotiin sangen törkeän näköisenä. "Kas, kruununsihteeri! Hyvää päivää vaan!" Sihteeri tuli ilomielelle, hykerteli käsiään, muutteli jalkojaan, keikisteli ja pokkuroi. "Että vielä tavattiin!
Maanantai aamulla oli kruununsihteeri asemalla huvimatkailijoita vastassa ja heille murhesanomia tuomassa. Kuin syöstyri oli Josun isä lauantai-ehtoolla puikahtanut puotiin, rahalootaan. Poika yritti vastustamaan, huutamaan, mutta isä löi häntä, löi niin kovasti että veri juoksi raukan suusta, sieramista.
"Taidatte olla virkanne puolesta kruununsihteeri." "Sitä vikaa on minussa ikävään asti; mutta niinkuin sanoin, niin myöhästyin komisariuksen päivällisiltä." Topias avasi eväspussinsa ja katsoi kruununsihteeriä sinisempään silmään. "Kuttuja siitä, vaikka myöhästyittekin." "Niin onkin, kuttuja siitä." Topias veti tupestaan puukon ja antoi sen herralle, virkkaen: "Tässä sepäntekemä."
"Suomi on kaunista kieltä, miksei...?" Topias loukkautui ja lähti pois. Vähän matkan päässä tuli kruununsihteeri häntä vastaan. Hän käveli arvokkain askelin ja päänsä oli ylevästi vasempaan kallellaan. Topias aikoi juuri kysyä minne menisivät juomaan lasillisen viiniä, mutta sihteeri sai kielensä liikkeelle ennen.
Ei ihmisen onni ole sattuman käsissä, kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu hyväksemme." Heti kun väkeä tuli puotiin, lähti Topias kaupunkiin. Kalastajakadulla tuli häntä vastaan kauppias Aleksei ja kruununsihteeri. "Olimme tulossa teille," virkkoi ensin mainittu, "vaan..." "Käännytään takaisin, ei minulla mitään niin painavan kiireitä asioita olekaan."
Vaillinaisesti puettu pitkä mies, jolla oli pöhöttyneet kasvot, ja kasvot täynnä pitkänomaisia arpia, tuli samassa poliisin ja Topiaan lähelle, vilkuen ahkerasti ympärilleen ja kävellen vieläkin joutilaammin kuin iltainen kruununsihteeri eli peräti laahaamalla ja vetämällä pitkää vartaloaan.
Kruununsihteeri tulikin samassa puotiin. Hän oli surullinen ja kuin puhui niin hampaat kalisivat ja ääni kähisi. "Te saatte tuolla lailla kuoleman yskän. Kasvonne ovat siniset." "Minä yskälle sen seitsemän, mutta..." ääni muuttui surkeaksi ja lause keskeytyi. "Onko vieläkin pahempia...?" "On; komisarius on kuollut!" "Ja te olette nyt viraton." "Niin olen."