Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. toukokuuta 2025
Kun Korhonen ja Räsänen olivat valjastaneet ja laittaneet kuormansa taas kuntoon menomatkalle, tulivat he vielä kerran sisään Villeä katsomaan. Seisoivat siinä kotvan aikaa penkin luona ja odottivat, että hän avaisi silmänsä. Mutta ei hän avannut. Kalpeana vaan makasi ja hiljaa huokui. Tuskin hänestä enää kalua tulee, arveli Räsänen.
Sekin pujahteli sinne tänne kotvan aikaa, mutta pian se pyörähti ja virkkoi: "Hau!" Ja se merkitsi niin paljon kuin: "kun löytyy niin löytyy, kun ei, niin ei". Sirri oli filosofi. Ja niin oli sormus kadonnut kuin tina tuhkaan ja kateisin se jäi.
Lehdet värähtelivät ja auringon säteet värähtelivät yhtä mukaa. Tytöt istuivat penkillä, ihmettelivät ja nauttivat. Ja mikä merkillisintä, he istuivat kotvan aikaa sanattomina. Siellä kotona ei kieli pysynyt liikkumattomana siunaamahetkeäkään, kun he vaan yhdessä olivat, mutta täällä olivat vaikutukset niin valtavat, niin epämääräiset ja oudot, ettei niitä osannut heti sanoiksi pukea.
Seuraavana aamuna heräsi Boleslav kohinaan ja ulvontaan, joka jo kotvan aikaa oli värisyttävänä tunkeutunut hänen unenhorroksiinsa. Myrsky riehui ylimmillään. Poppelipuiden latvat pieksivät toisiaan maata lakaisivat valkoiset pilvet mutta ilma oli kirkas lumipyryn tuloa ei tarvinnut pelätä. Hän ei voinut viihtyä autiossa, kylmässä talossa. Hänen täytyi ulkoilmaan, myrskyn tuoksinaan.
Kun hän oli siinä kotvan aikaa seisonut, herätti hänen huomiotaan joukko maarahvasta, miehiä ja naisia, jotka pyhävaatteissa, toiset ajaen, toiset jalkaisin, pitkin maantietä riensivät tulliportille, jossa alaslaskettu salpa kuitenkin esti heidän pääsöänsä kaupunkiin.
Iso, jo viidenkymmenen vuoden vanha kuusi levitti tuuheita oksiaan näiden sydämien yli, jotka muinoin olivat niin voimakkaasti sykkineet elämän taistelussa, mutta nyt saaneet rauhan. Bertelsköld kumartui suutelemaan kantaäitinsä haudan sammaltunutta kiveä. Sitten seisoivat molemmat miehet kotvan aikaa ääneti.
Jos voisitte antaa minulle jotain merkkiä juuri ennenkuin vaara uhkaa jotain merkkiä, josta voisin havaita, milloin minun on meneminen varustukseen kuinka minun on varani pitäminen". Kesäkuu, joka todella oli aikonut lähteä pois, oli kotvan aikaa ääneti, sitten sanoi hän tyynesti: "Hankkimas Kesäkuulle kyyhkynen." "Kyyhkynen! Mistä minä sen voin saada?"
"Niin, näette, herra tuomari," jatkoi Leena kotvan aikaa vaiti oltuaan, "poikani on nyt jonkun aikaa ollut sairaana ja minun, vaimoparan, täytyy häntä käsieni työllä elättää, mutta ei se minusta ollenkaan ole niin vaikealle tuntunut kuin se, että mun nyt tässä teidän ja kaikkein ihmisten edessä täytyy häntä syyttää.
Vähän ajan kuluttua hän vaipui taas virvoittavaan uneen, josta vasta seuraavana aamuna heräsi. Oli kolminaisuuden sunnuntai ja kesäkuun aurinko säteili vuorille ja laaksoihin. Kuitenkin kesti kotvan aikaa, ennenkuin Antero toipui tuntoonsa. "Uneksinko vai olenko valveilla?" huudahti hän vihdoin ihmetellen.
Näin hänen vähän väliä liittävän kätensä ristiin ikäänkuin rukoillakseen ja sitte kotvan kuin virkistyneenä kulkevan edestakaisin lattialla, kunnes pelko taas sai hänet valtoihinsa ja hän istahti, synkkänä ja kalpeana tuijottaen eteensä. Rajuilma yhä vain kiihtyi. Kerran kuulimme kumean jyrinän, joka hyvin saattoi tulla ranta-aitasta päin.
Päivän Sana
Muut Etsivät