Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025


"Viimeksi sieltä." "Kuinka onnellisia ne, jotka saattavat asua Helsingissä!" "Mitenkä niin?" "Siellähän on niin paljon hyvää ja kaunista, jota me pikku kaupungin asukkaat ainoastaan kangastuksena ihailemme." "Ja päin vastoin myöskin, sen vakuutan. Maaseutujen pikku kaupungeissa kohtaa pääkaupunkilainen puolestaan usein semmoista, mitä hän kotonansa ei edes kangastuksenakaan näe." "Esimerkiksi?"

Miehet tavallisesti jäivät silloin, niinkuin tappelussa voittaneet kukot, pöyhistelemään muka voitostansa ja vielä paukkaamaan ja möykkäämään jälkisoinnuksi onnellisesti päättyneelle tappelulleen merkiksi, että he ovat herrat kotonansa ja että heidän vaimoinsa pitää heidän tahtonsa ala annettu oleman.

Hänellä oli vissit, rikkaat käymätalot, joissa hän majaili kulkiessaan ja joissa hän otettiin vastaan suurella mielihyvällä. Hänen kiiltävä ja korskuva hevosensa pantiin talliin, ruokittiin ja hoidettiin kuin parhain taittiin, ja mies oli niissä taloissa kuin kotonansa.

Juomatoweriensa kanssa oli nimismies melkein joka ilta yhden tai toisen luona juomassa ja mässäämässä, joissa tiloissa ei korttipeliäkään unhoitettu. Tämän tähden ei hän ollut paljon koskaan yötä kotonansa, sillä wasta muiden ihmisten ylös nousun edellä wetäysi hän kotiinsa noilta retkiltänsä.

Hetken kuluttua tuli hän luokseni, laski kätensä olalleni ja lausui: "Rakas Harry, minä tahdon auttaa sinua, minkä voin. Hänen salaisuutensa on oleva pyhä minullekin ja minä tahdon valmistaa hänelle varman valkaman luonamme, niin että hän pelvotta voipi pitää kotoamme omana kotonansa!" "Sinä olet enkeli, Eva".

Fylaks näytti, ja vielä vieraalla maalla, tänään ylimyshenkensä siten, että kirkkopihan luokse tultuansa syöksi esiin ja aivan epäkohteliaasti haukkui muutamia isäntiä, joita tunsi ja joita ennen kotonansa oli huvittanut säärtä puremalla.

Eräänä päivänä kekrin seudussa ei Anni tullut kotonansa aikaan, jonkatähden hän lähti kävelemään läheisimpään metsään, jossa hän usein ennenkin oli käynyt tuolla vapaan taivaan alla, vapaassa Jumalan ilmassa, noiden tuulen hengähdyksistä huojuvain, murheettomain puiden parissa, vuodattamassa murheellista sydäntänsä.

Mutta kun kilpailija voitti niissäkin koetuksissa Kallen, niin ei hän ottanut enään koko päivänä osaa toisten leikkeihin; istua murjotti vaan erillään toisista erään kiven päällä. Viikkokauteen ei hän tullut ottamaan osaa toisten kisoihin ensinkään. Saatiin kuulla, että hän oli niinä päivinä ahkerasti yksinään kotonansa harjoittanut juoksemista.

Joka päivä toivoi nuori tyttö serkkunsa palajavan. "Pääskyt ovat kotonansa jo taaskin", kirjoitti tyttö, "mutta turhaan kyselen heiltä, jos ovat lentäneet sen paikan ylitse, jossa te asutte?" Tämäkö sana sai Bodendorffin jättämään etelän?

Valdemar huusi nyt niin kiivaasti, että se nuori vaimo oikein säikähti: "Missä on äitini?" "Ole rauhassa, poikani," sanoi mies, "hän on kotonansa ja voi siellä hyvin." Lapsi raukka ei ymmärtänyt, että hän sillä kodilla tarkoitti taivasta. "Jumalan olkoon kiitos," sanoi Valdemar.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät