United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Johannes kopaisi liivintaskuaan ja ojensi kaksi markkaa hänelle. Sitten hän kaivoi esille käyntikorttinsa ja virkahti käskevästi: Viekää tämä hänelle! Ja sanokaa, että sen lähettäjä tulee huomenna häntä eräässä toisessa paikassa tapaamaan. Mielelläni, armollinen herra. Ovenvartia riensi yläkertaan. Hänen poistuttuaan astui Johannes kadulle.
Ja siellä vietin minä hänen kanssaan iltakaudet ja kuulin hänen kummia juttujaan, vavisten jännityksestä ja suloisesta pelosta, kun pimeä yö katsoi sisään pienestä ikkunasta ja kuusikko seinän takana huokaili ja soitti ... tai seisoin minä pitkät hetket ulkopuolella ovea ja avopäin katselin tähtien tuiketta ja revontulien liekehtimistä talvisella taivaalla ... tai kuuntelin yöllä itsekseni sirkan siritystä kiukaan ja seinän välissä, kun koko muu maailma nukkui ja pakkanen vain ohikulkiessaan saunan nurkkaa sauvallaan kopaisi.
Liisa meni ja nykäisi Mattia käsipuolesta ja piti soihtua hänen silmiensä edessä. Ukko hoi!... Yhäkö sinä horiset ... nukutko sinä vielä, vai oletko humalassa? Enkä nuku ... ka, mitä sinä? No, nukuit kai äsken, kun ajoit rekesi pirtin nurkkaan... Elä valehtele! ... eikö sitä nukkumattakin? Ja missä on hattusi? Päässähän se ... ja Matti kopaisi päätään, mutta päässä se ei ollut.
Ja Johannes tuijotti oikein äkeästi menijän jälkeen viinistä ja hänelle harvinaisesta yönvalvokista väsyneillä silmillään. Samalla kopaisi hän aivan vaistomaisesti povitaskuaan. Aivan oikein! Lompakko oli poissa. Se huomio herätti hänet kokonaan.