Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
III duuma. Valtakunnanneuvosto ja aateliskongressi. Taantumuksellisia virtauksia. Stolypinin vallankaappaus. Hänen murhansa. Kokovtsov. Senaattoritarkastukset. Kansanvalistus. Valistusministeri Kasso. IV duuma. 13. luku: Kansantalous ja finanssipolitiikka 1906-1914 ............ 273 Ilmastovaihteluja ja satotuloksia. Agraariuudistuksen hyviä tuloksia. Talonpoikien maannälän tyydyttäminen.
Witten seuraajaksi tuli hänen vanha, juuri hänen itsensä 1899 kukistama vastustajansa Ivan Goremykin, Aleksanteri III:n aikuisen virkavaltaisen järjestelmän tyypillinen edustaja. Hänen kabinetissaan otti jälleen Kokovtsov raha-asiain johdon, siihenastinen Kööpenhaminan-lähettiläs, Aleksanteri Isvoljski, ulkopolitiikan, Plehwen entinen kätyri Stishinski maatalousministeriön.
Vuonna 1912 valtion budjetti kohosi tuohon suunnattomaan summaan, kolmeen miljaardiin ruplaan. "Ulkomaanvero", joksi korkojen maksua valtionvelkakirjojen ulkomaisille haltijoille sanottiin, väheni, kun paljon arvopapereita oli virrannut takaisin Venäjälle. Viranhoitonsa viimeisenä vuonna Kokovtsov saattoi näytellä komeita numeroita.
Kun vuoden 1906 suuren lainan myöntämiseen oli liitetty se ehto, että kolmen vuoden kuluessa tultaisiin toimeen ilman ulkomaista lainaa, niin rahaministeri Kokovtsov suoriutui pulasta uusilla valtiovelkasitoumusten anneilla, jotka Ranskassa yhä vielä saivat halukkaita ostajia. Vajauksen peittämiseksi otettiin 1908 kotimainen laina, jonka nimellisarvo oli 200 miljoonaa.
Lokakuussa 1909 Kokovtsov matkusti Harbiniin, missä hän, niinkuin oli sovittu, tapasi markiisi Iton. Molempien valtiomiesten mieskohtaiset keskustelut katkaisi äkkiä erään korealaisen murhateko, joka surmasi Iton kostaaksensa isänmaansa puolesta. Aloitettuja neuvotteluja jatkettiin Pietarissa, ja ne johtivat venäläis-japanilaiseen sopimukseen 4 p:ltä heinäk. 1910.
Kokovtsov duumassa 1908. Taantumukselliset tervehtivät vuoden 1907 kesäkuun 16 päivän vallankaappausta tsaarin vanhan, rajattoman itsevaltiuden palautuksena ja Pobedonostsevin hallitusjärjestelmän uudestaan alkamisena. Monissa kaupungeissa Venäjän kansan liiton osastot kirkkolippuineen sekä tsaarin- ja pyhimyskuvineen laulaen ja huutaen pitivät kulkueitaan.
Kokovtsov oli luonut rahalliset varusteet sotaa varten, jota hän itse ei tahtonut. Sentähden hän 12 p. helmik. 1914 loistavista saavutuksistaan huolimatta kukistettiin. Hänen seuraajakseen raha-asiain hallinnon johdossa tuli hänen apulaisensa Bark, joka tyytyi olemaan finanssimies, pyrkimättä olemaan myöskin valtiomies.
Kieltoajan kuluttua Kokovtsov otti uuden 525 miljoonan ruplan suuruisen ulkomaisen lainan ja koroitti sillä valtiovelan 9.055 miljoonan ruplan suuruiseksi. Neljäs osa valtion tuloista kului korkojen maksuun. Sitten tapahtui käänne, lihavina satovuosina kaikkia veroja karttui entistä enemmän, niin että vuosi 1911 voitiin aloittaa jopa valtiovelkaa kuolettamalla.
Taantumukselliset aateliston edustajat, kreivi A. Bobrinski ja Strukov, vastustivat; ministereistä vain Kokovtsov; hän viittasi talonpoikien tietämättömyyteen ja valtiolliseen kehittymättömyyteen, joka teki heidät "vahaksi yllyttäjien käsissä". Muut virkavaltiaat sekä historiantutkija Kljutshevski yhtyivät suuriruhtinaihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät