United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nämä uteliaat ryhmät olivat kokoelmia kyläin väestöstä, renkejä ja isäntiä, joilla ei ollut kiirettä kirkkoon, eivät olleet heränneitä, eivätkä luontaisista syistä ahdasmielisiä, vaan olivat aikansa lapsia, jotka saattoivat sydämestänsä iloita jokaisesta rohkeasta, karskista ja raa'astakin teosta, mikä tehtiin ja mikä miehuutta heidän käsityksensä mukaan osoitti.

Merimiehen poika, syntyi 23/12 1855 Oulussa, tuli 1874 ylioppilaaksi: toimi sitten sanomalehtimiehenä ja kuoli mielisairaana 26/8 1895. Julkaisi 1878 ja 1887 Runoelmiensa kokoelmia. Santavuori, surun synkän mieleeni saa sana tuo! Santavuorell' liikkui kuolo, siellä vuosi hurmevuo. Kaikukohon sieltä nytkin jälkeen vuosisatojen Taru pieni taistelusta, saatu haudoilt' urhojen.

Joko me olimme kävelemässä tai Köpenhaminan monia kokoelmia katselemassa. Väliin istuttiin hänen hotellihuoneessaan, ja silloin sitä vasta oikein keskusteltiin. Hän kertoi minulle paljon sekä Norjan oloista että niistä vieraista maista, joissa hän oli oleskellut. Hän laski joskus leikkiäkin, mutta usein hänen kauniisiin kasvoihinsa ilmestyi hyvin totinen, miltei surunvoittoinen ilme.

Paitsi näitä löytyi useita suunnattoman suuria käsinkirjoitettuja kokoelmia valalla vahvistettuja todistuksia. Nämät olivat lujasti sidotut ja liitetyt yhteen aimollisiin tukkuihin, yksi tukku itsekutakin juttua varten, niinkuin jokainen juttu olisi ollut joku historia kymmenessä vihkossa.

Siellä on suuria kokoelmia Suomen maalaus- ja kuvanveistotaiteilijain teoksista. Monet seurat ja yhdistykset, jotka tavalla tai toisella koettavat yhteiskuntaa ja yleisiä asioita edistää, vaikuttavat tehokkaimmasti juuri pääkaupungissa. Täten on Helsinki todella tullut maamme henkisen ja aineellisen kehityksen keskukseksi. Elämä Helsingissä on sangen vilkasta.

Kirje, joka oli sedältä, kuului näin: Olin kehoituksesta ottanut kootakseni yliopiston kokoelmia varten lintujen sekä muitten eläinten nahkoja ja olin tämän tähden ajatellut kesäksi hankkia asunnon jostakin syrjäisestä metsäkylästä, josta päin lähtisin pitemmille ja lyhyemmille metsästysretkille.

Minua huvitti yksinomaisesti ihmiset; minä vihasin kaikkia huomiota herättäviä muistomerkkejä, merkillisiä kokoelmia, ja nähdessäni ainoasti jonkun palkkalakeijan, niin tämä jo herätti minussa mieliharmia ja katkeraa tunnetta; Dresdenin "Grüne-Gewölbe'ssä" olin kadottamaisillani järkeni.

Ja setä vei Edvardin kirjastohuoneeseensa, suureen matoilla peitettyyn korkeaikkunaiseen saliin, jonka seinät olivat katosta permantoon asti kirjahyllyjen vallassa. Kas tässä ystäväni! hän puheli, vetäen esille nidoksen toisensa perästä kaikellaisia torpparikomiteain mietintöjä ja tilastollisia kokoelmia. Ja jokaista niistä hän erilaisin valituin sanoin suositteli.

Täten kului aika miellyttävien keskustelujen kestäessä, katsellessamme kokoelmia ja piirroksia, jotka aina antoivat meille uutta keskustelu-ainetta.