Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Väinö ehdoitti, että menisivät kirkkoon, mutta täti sanoi, että hän oli nähnyt sen monta kertaa ennen, ja että hän nyt halukkaimmin olisi yksin. "Tänään on lukusiat", sanoi Väinö, "on siis jotakin juhlallista nähtävänä", ja kun hän nyt vielä hetken puhui sai hän tädin lupaamaan tulla sinne.
Näkivätpä myös Saavekin puutarhan ja sen paikan, jossa Aapraham tahtoi uhrata poikansa Jumalalle. Sitten mentiin siihen paikkaan, jossa Kristus ilmestyi Maria Magdaleenalle, sieltä Jaakopin, Herran veljen, kirkkoon. Toiviolainen näytteli kaikki nämä paikat, ja kaikkialla ilmoitti, kuinka paljon kulloinkin tuli maksaa.
"Olenhan niin usein tarjonnut sinulle turvapaikan kotonani. "Olet varmaankin muukalainen täällä Ravennassa." "Olen muukalainen. "Mutta minulla on asunto." "Tule kirkkoon rukoilemaan kanssamme." "Minä rukoilen täällä." "Rukoiletko? "Mutta ethän sinä laula etkä puhu." "Jumala kuulee minua sittenkin." "Rukoile kaupungin puolesta. "Ihmiset pelkäävät, että maailman loppu on tulossa."
Hän ei liikahtanut paikaltaan; hän tuskin näytti huomaavan niitä useita satoja ihmisiä, jotka menivät hänen ohitsensa. Hän vain katseli tukevan keppinsä kädensijaa, ja kirkkoon menijät katsoivat häneen epäilevästi, luullen häntä höperöksi.
Hakekaa hänet kirkossa käsiinne ja antakaa hänelle nämä. "Viekää paenneen miekkakin. "Sanokaa, että Teja lähetti sen." "Tapahtukoon tahtosi. "Mutta sinä etkö lähde kuninkaan kanssa kirkkoon?" "En." "Missä sinä vietät tämän voittoyön ja kiitosjumalanpalveluksen?" "Tämän talon raunioilla", virkkoi Teja. Hän sytytti vuoteen purppuraverhot tuleen. ENSIMM
Tässä piilee jotain Petoksentapaista. Mut tuossa on hän. OLIVIA. Anteeksi kiire! Aikeenne jos hyvät, Mua seuratkaa ja tätä pyhää miestä Läheiseen kirkkoon; siellä, hänen kuullen, Pyhyyden holvin alla vannokaa Ikuinen uskollisuusvala mulle, Jott' arka, luulevainen sydämmeni Asettuis rauhaan.
Ei pitkää aikaa kulunut, ennenkin koputettiin ovelle ja pfalzilainen veli astui sisälle, ystävänsä rinnalla mennäksensä Isenthalin kirkkoon Jumalan sanaa kuulemaan.
Kun John Nelson puhui nämä sanat, Betty nosti alaspainunutta päätänsä, hänen päähineensä putosi taaksepäin, ja hän ei hetkeksikään lakannut puhujaa silmäämästä. "Kaikissa näissä huolissa," jatkoi hän, "minulla ei ollut ketään, jolle olisin voinut sydämeni tyhjentää, minä kuljin edes-takaisin kedolla syvissä ajatuksissa, kirkosta kirkkoon, mutta en löytänyt mitään lepoa.
Niin että siinä valaistuksessa ovat ajettuine partoineen ja puhtaine paidankauluksineen suntio ja haudankaivaja yhtä arvokkaan ja pyhäisen näköisiä kuin rovasti ja kappalainenkin, kulkiessaan peräkkäin papinkellon soidessa pappilasta kirkkoon, jonka ympärillä rauhallisesti parveilee sinne saapunut pitäjän väki.
Vahinko, jota he muinoin tekivät, oli hirveä. Kokko kertoi kerran 18 vuoden ijässä, astuessaan eräänä pyhänä äitinsä kanssa kirkkoon, nähneensä liikuttavan näyn.
Päivän Sana
Muut Etsivät