Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Virren viimeiset säveleet kajahtavat, sammuvat hiljaiseen äänettömyyteen. Ei ulkoakaan kuulu ääniä. Pastori laskee nöyrästi kätensä ristiin ja ääntää: »Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä ja hänen laupeutensa pysyy iankaikkisesti, amen.» Esa nauroi harvoin. Mutta nyt hän nauroi niin että tahtoi katketa, kun saavutti nuivallanenin palaavan joukon. Joukko melskasi, pahkiloi ja noitui.
Tehkää niin, isäni, ja kiittäkää häntä hänen erinomaisista yrityksistään lähettää minut kuolemattomuuteen, vastasi Bernhard entisellä, ivallisella äänellään. Mutta jos isäni tahtoo kiittää sitä, joka on pysyttänyt minut maan päällä, niin miettikää jotakin palkintoa sille suomalaiselle noidalle, joka on ollut hoitajanani. En pidä noidista, mutta
"En ole oppinut sitä nuorena ja Luojani on luonutkin minut ihmiseksi eikä ihmisten pilkkaajaksi." "Kiittäkää siitä Luojaanne ja lähtekää nukkumaan. Uni se on sellainen ystävä, joka huolet ja murheet haihduttaa", sanoi emäntä leppyisesti hymyillen ja lähti makuuhuoneeseensa. Makuuhuoneeseensa lähti Tapanikin, ja tuntui somalta kun emäntä oli häntä niin hyvin ymmärtänyt.
Mutta kun Martin Olai oli toimituksensa lopettanut ja rukouksen pitänyt, kääntyi hän kastettujensa puoleen ja puhui heille: Kiittäkää Jumalaa, joka teidän mielenne valaisi, jotka pimeydessä vaelsitte, kiittäkää kaikkivaltiasta, joka viritti uuden valkeuden teitä lämmittämään.
Tervehtikää sitä sydämellä ja suulla ja kiittäkää hyvää mestaria semmoisesta miellyttävästä lahjasta! Sillä tosiaankin, tuo lumikukkanen, tuo hento, surullinen laulu vaeltelemassa olevasta kullasta, on kiiltävä kastehelmi sen kultaisen laakerikruunun kauneimmalla lehdellä, joka unhottumattoman miehen päätä koristaa.
Ei ole tällä hetkellä mitään kattoa esi-isieni asuinkartanon päällä viljamme on pelloilta hävitetty ja karjamme ryöstetty. Ja te, hyvät herrat, kiittäkää Jumalaa siitä, että teidän, jotka tulette säyseätapaisemmasta, sivistyneemmästä maasta, ei tarvitse panna alttiiksi muuta kuin omat henkenne tässä armottomassa sodassa.
"Minä olen antanut jo kuvernöörille teidän kummankin vapautus-määräyksenne, ja oven edessä odottavat vaunut valmiina, viemään teitä kumpaakin kotihinsa." "Ah", huusi Varon, "miten voimme me kiittää Teidän kuninkaallista Korkeuttanne tästä armosta, miten " "Kiittäkää kumpikin minua siten, että lähdette nyt kohta", sanoi kreivi, ystävällisesti hymyten.
Raajarikko mies, joka oivallisesti soitteli käsiharmoonikaa, toimitti orkesterin tehtävää. Enimmästi laulettiin kansanlauluja, kuitenkaan ei ollut vastenmielistä, kun minä ehdotin ja aloitin: "Nyt kaikki Herraa kiittäkää" ja "Jumala ompi linnamme." Mutta sitten kaikui taasen: "Odenwaldiss' tammi kasvaa," "Läksi impi mataramaalle" j.n.e.
"Ei, Jumalan tähden, mamma, Jumalan tähden, älkää sitä tehkö!" rukoili Dora. "Ei, ei, se ei ole hän ... se ei ole hän." "Mutta, Dora, nyt sinä olet kummallinen, palvelija tervehti nimenomaisesti häneltä, ja hänellä on oikeus, vieläpä vaatiakin, että häntä kiitämme." "Ei, kiittäkää ainoastaan Jumalaa, mamma, ei ketään toisia, ei ketään toisia!"
Kiitetty ole hyvä Jumala!» ja hän tyrskyi itkien. »No ... voi ... elä nyt ...», tyynnytteli miehensä. Lapset kerääntyivät äidin sängyn ääreen ja suurin silmin katselivat vuoroin kutakin, niin vierasta kuin vanhempiaan. Mitään hätää kun eivät huomanneet, pysyivät he itkutta. »Kiittäkää Jumalaa, lapseni. Hän on meille hyvyyttänsä osoittanut taaskin.
Päivän Sana
Muut Etsivät