United States or Macao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Isäni oli tulipunainen mielenliikutuksesta, kävellessään suurin askelin edes ja takaisin huoneessa. Minäkin olin hyvin kiihoittunut. Nuo ontot sanat, nuo tyhjät lauseet olivat minulle vastenmielisiä, mutta en voinut niihin vastata; tunsin, ettei minun puolustukseni millään tavoin voisi puhdistaa Tillingiä tästä väärästä ja halventavasta syytöksestä, joka juuri oli häntä vastaan lausuttu.
Kului moniaita minuutteja ennenkuin Miss Travers palasi skotlantilaisen koiran kanssa, ja hän näytti jälleen tointuneen, tuodessansa tämän koristeen seuralle takaisin sillä hän puhui hyvin sukkelaan ja iloisesti ja hehkuvin poskin, niinkuin nuori ihminen, joka on liiallisesta ilosta kiihoittunut.
Muistakaa pientä lasta! Tässä hämmästyksessä, jota on niin taipuvainen pitämään jumalallisena varoituksena, kun mielikuvitus on kovin kiihoittunut ja omatunto, vaikka hetkeksi tuuditettu nukuksiin, vielä nukkuu niin kepeästi, että tuulen huokaus, lehden putoaminen voi herättää sitä, luulin tämän äänen suojelusenkelini ääneksi.
Sillä vaikka olinkin vielä täysi lapsi olin 9 vuotias kun hänet viimeisen kerran näin olin kuitenkin jo kuullut niin paljon siitä historiallisesta näytelmästä, joka tuossa talossa oli näytelty, olin kuullut hänestä itsestään, hänen verrattomasta kauneudestaan, hänen ylpeydestään, suruistaan ja kärsimyksistään, että mielikuvituslentoni oli kiihoittunut ylimmilleen.
Hän, taikka joku muu, sehän on aivan yhden tekevä. Mutta minä tahtoisin olla varmasti vakuutettu siitä, etteivät ylipäänsä ihmiset ole alkaneet tätä sotaa, vaan että se on puhjennut itsestään niinkuin lavantauti tahi tulirokko Kuinka kiihoittunut sinä olet, ystäväni. Puhelkaamme järkevästi, ja kuuntele sinä nyt tyynesti minua.
Maslova nosti silmänsä, katsahti häneen, ikäänkuin kummastui ja alkoi huivilla kuivata poskia myöten vieriviä kyyneleitä. Vartija lähestyi nyt taas ja muistutti että oli aika erota. Maslova nousi. Te olette nyt kiihoittunut. Jos suinkin mahdollista tulen minä huomenna. Ajatelkaa te sillä välin asiata, sanoi Nehljudof. Maslova ei vastannut mitään ja katsomatta häneen läksi vartijan jälessä pois.
Minä vakuutan pyhästi ja vakavasti, että meissä ei ole syytä. Hänen omat, turmeltuneet aivohermonsa hänet syöksivät mielettömyyden harhateille. *Kroll*. Yhden seikan voin sinulle kuitenkin nyt kertoa. Tuo kiusattu ja kiihoittunut Beate-raukka lopetti elämänsä siksi, että sinä saisit elää onnellisena elää vapaana ja mielesi mukaan. Mitä sillä tarkoitat? *Kroll*. Kuule nyt minua tyynesti, Rosmer.
Yleinen mieliala on hyvin kiihoittunut, ja kaikki sanomalehdet julistavat: *sota tulossa*. Minusta tuntuu kuin olisin merellä, ja myrsky tulossa. Kesäkuun 11 päivänä tekee Itävalta ehdotuksen, että liiton pitäisi käydä vastustamaan Preussin itsevaltaista menettelyä Holsteinissa, ja että koko liittoutuneitten armeija pitäisi käskeä aseisiin.
Frédéric, joka näistä kahdesta oli ymmärtäväisempi, sanoi: "Tämä ei ole järjellistä. Pysähdytään niinkuin muutkin." Mutta kiihoittunut Rose, joka ei näyttänyt välittävänkään sateesta, vastasi: "Nythän me jo olemme läpimärät. Jos me pysähdymme, niin voimme vilustua. Eteenpäin vaan!
Samassa aukeni sisäpuolinen ovi ja sieltä tuli hiestynyt, kiihoittunut Petrof. Kyllä nyt muistaa, sanoi hän vääpelille. Vääpeli osoitti silmillänsä Nehljudofiin ja Petrof vaikeni, rypisti silmänsä ja meni pois takaoven kautta. »Kuka tulee muistamaan? Miksi he ovat kaikki niin hämillään? Miksi vääpeli oli tuolle tehnyt jotain merkkejä?» ajatteli Nehljudof.