United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rautiainen kieltäytyi ottamasta kahvia vastustaen kaikkia neiti Smarinin houkutuksia ja lopuksi sanoi päättävästi: »Minä nyt lähdenEsteristä tuntui kuin jäisi hän yksin tyhjään maailmaan. Hän kääntyi silmät kyynelissä. Rautiainen riensi Esterin luo, tarttui hänen molempiin käsiinsä ja sanoi: »Minä en lähdekään

Kryiltsofin terveydestä hän myöskin kieltäytyi antamasta minkäänlaisia tietoja, eikä sanonut voivansa edes ilmaista oliko sellaista vankia olemassakaan: Niinpä siis Nehljudof saamatta mitään aikaan istui issikkaansa ja ajoi ravintolaan.

Ylpeällä katseella asetti hän sen keskelle pöytää ja pyysi isäntäänsä siihen käsiä käymään. Itse aikoi hän hiljaa taas poistua. "Malta, Kristiina!" huusi pastori. "Aterioimme joka päivä kahden emmekä tee nyt yhtään poikkeusta kun sallimus on tuonut meille tervetulleen vieraan. Istuhan entiselle siallesi." Vanha Kristiina kieltäytyi.

Nähtävästi kieltäytyi hänen järkensä aluksi kokonaan käsittämästä sellaista hulluutta. On, on sopimus, myönsi Johannes. Mutta vaikka ei olisikaan, olisi asianlaita kuitenkin sama. Taloudellisesti me kaksi olemme kokonaan toisistamme riippumattomia. Muttila ei näyttänyt enää hänen viime sanoihinsa panevan mitään merkitystä. Vai sopimus, vai on sopimus, jahkaili hän. Ei suostunut muuten?

Kun europpalaiset lähetystöt Pekingissä oli vapautettu, niin Venäjän hallitus Uhtomskin toimesta kieltäytyi enemmästä osanotosta Kiinan-retkeen ja tyytyi Mandshurian valloitukseen, jonka tähän asti kaupalle "avoin ovi" nyt pantiin lukkoon venäläisellä tullimuurilla.

Hän pysyi lujana, hän kieltäytyi kaikesta maallisesta toivoen saavansa osan siitä tulevasta ikuisesta onnesta, joka hänelle oli luvattu. Yhtäältä siis tällaiset ajatukset täyttivät hänen rintansa, toisaalta taas hänen ylpeytensä, rohkeutensa ja miehuutensa häntä kannustivat ja terästivät ja kaikkeen tähän liittyi halu kostaa ne pettymykset ja petokset, joiden uhriksi hän oli joutunut.

Kaikki nämä yksityisseikat ovat tärkeitä. Oletteko nähnyt herra James Desmondin?" "Olen, hän kävi kerran tervehtimässä sir Charlesia. Hän on arvokkaan näkönen, hurskas mies. Muistan hyvin, että hän kieltäytyi vastaanottamasta elinkorkoa, jota sir Charles innokkaasti hänelle tarjosi." "Ja tämä vaatimaton mieskö perisi sir Charlesin omaisuuden?"

Ei kukaan pitänyt itseään kyllin arvokkaana, sen vuoksi kieltäytyi. Hän istuutui, kun oli puoli pyörryksissä eikä huomannut. Kuinka nyt mahtoivat pitää häntä typeränä! Hän katseli arasti ympärilleen. Kaikki puhelivat toistensa kanssa, mikä iloisesti, mikä vakavasti. Kaikilla näytti olevan jotain sanottavaa, kaikki he olivat tuttuja keskenään. Selma tunsi itsensä oudoksi ja yksinäiseksi.

Boutan oli turhaan tehnyt kaikki voitavansa. Kun Constance aukasi silmänsä, katseli hän lääkäriä kankeasti, tunsi luultavasti hänen, mutta ummisti taaskin silmänsä. Hän kieltäytyi itsepintaisesti vastaamasta.

Nämä kennot olivat kyllä vähemmän säännöllisiä kuin tavallisen kennokakun kammiot; senpävuoksi kuningatar tarkastettuaan ne kieltäytyi viisaasti kyllä niihin munimasta, sillä niistä olisi kasvanut vain viallisten sukupolvi. Mutta kaikki olivat täydellisesti kuusikulmaisia, niissä ei nähnyt ainoatakaan käyrää viivaa, ei ainoatakaan pyöristettyä muotoa tahi kulmaa.