Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. lokakuuta 2025


"Kaikki tosin ovat niinkuin niiden ollakin pitää, mutta kuka on ne niin laittanut, että kaikki ovat niinkuin ne ovat?" "Jumala, tietysti." "Hyvääkö vai pahaa on Jumala sillä tarkoittanut, kun Hän on kaikki niin laittanut?" "Vissimmästi hyvää." "Ja kenelle?" "Ihmisille." "Onko siis Jumala hyvä tai paha?" "Jumala on hyvä", vastasi poika ja painoi päänsä alas.

Eikä hän oikeastaan tiennyt kenelle sitä sanoisikaan, sillä hän oli mielessään kuvitellut rovastinnaa isoksi, lempeäkasvoiseksi rouvan hoilakkeeksi, juuri samanlaiseksi kuin entinenkin oli.

"Minua ei hävetä tunnustaa, vaikka kenelle olleeni maailman suurin hylky, roisto, tahi miksi te minua suvaitsette sanoa. Semmoinen olen ollut, mutta nyt en pelkää myöskään tunnustaa olevani Jumalan lapsi. Ettekö huomaa, että entinen juoppo, tappelia ja roisto on nyt muuttunut raittiiksi ja siveäksi ihmiseksi ja maailman suolaksi. Ettekö huomaa tässä Jumalan työtä?

Ja nyt he ovat kohta jo täysikasvuiset ja poissa.» »Voi, Jakob, minun oli oltava iloinen siitä, että minulla oli, kenestä pitää kenelle olla jotakin!» »Olen tosin hartaasti toivonut, että sinä olisit ollut jotakin minulle, Alettehän sanoi surumielisesti. »Sinä luulet, että vain sinä yksin olet tuntenut kaipausta... Mutta miestä tyydyttää ajan oloon ainoastaan työ.

Hän kysyi kiukkuisesti, mutta voi vastata vasta sitten, kun pahin kipu oli ohi ja mieli rauhoittunut. Eihän häntä ollut kukaan loukannut, ei kukaan tehnyt hänelle vääryyttä, ei pettänyt kukaan muu kuin hän itse. Miksi olisikaan se hänestä välittänyt? Eihän se ollut mitään luvannut, ei mihinkään sitoutunut. Mistä hän siis kiukutteli ja kenelle?

Mutta Anna ei tiennyt semmoisesta ihmisellisestä tunteesta, jonka katkeruutta, vaikka erimuotoisena, Maria oli maistanut. Anna ei tiennyt, mitä se kärsii, joka kärsimiseensä itse on syyllinen. Anna hämmästyi, kun nainen, jonka olosta pihalla hän ei tietänyt, samosi kreivin jälkeen. Vaan hän ei ymmärtänyt, kenelle nuo sanat olivat sanotut. Anna ei tiennyt, mitä sana kosto sisältää.

Tapella voimme, minkä voimat riittää, mutta voitto riippuu siitä, kenelle Jumala sen suo. Siinä olet oikeassa! Ja oikein on myös, että etsimme väkevyytemme Jumalassa, sillä se tuki kestää vielä kun kaikki muu kukistuu. Mutta juuri sentähden ei saa yksikään ajatella olevansa niin vähäpätöinen, ettei hän mitään voi.

"Joka kerran on saanut todistuksen synteinsä anteeksi saamisesta ja niin uskonut, hän kyllä voi milloin ja kenelle hyvänsä tunnustaa itsensä Jumalan lapseksi". "Vaan jos ei hän vielä olisi todistusta tunnolleen saanutkaan?" "Silloin on hän uskoton". "Siis sinä luulet, että armon tunto kuuluu ehdottomasti uskon luontoon ja siis seuraa yhtämatkaa uskon kanssa?" "Ehdottomasti?"

"Minä olen portin päällikkö", vastasi ystävämme. "Avaa se siis Israelin kuninkaalle." "Kenelle?" kysyi kummastunut päällikkö. "Kuningas Davidille. Herra on jättänyt Hassan Subah'n ja hänen armeijansa meidän käsiimme, ja kaikista uljaista Seldshukeista ei ole yksikään jäänyt jälille. Avaa porttisi äläkä tuhlaa aikaa.

Seljalla oli näitä koko marjavihkonen, mutta Arvo oli laittanut tuohitötterön, jossa hän marjaoksat säilytti. »Katsokaahuudahti Selja, »eikö ollut mansikoita?» »Ja minulla on koko tötteröllinen», sanoi Arvo; »annetaanpa teillekin, koska noin hyvänsuovasti jäitte meitä odottamaan», ja hän antoi muutamia oksia Lillille ja Helville. »Kenelle Arvo antaa marjansakysyi Selja.

Päivän Sana

prinsessain

Muut Etsivät