Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Keisari tarjosi minulle tyttärensä kauniin natu-jalopeuran puolisoksi. Ehdot eivät kuitenkaan olleet mieleeni, varsinkin mitä avioliittoon tuli, sillä minusta oli sekä uskalluttavata että häpeällistä hyljätä keisarinnan, jonka minä olin jättänyt kotio siunattuun tilaan, ja ottaa eläin puolisokseni. Lähettilään täytyi sentähden palata vastauksetta.
Mutta Sylvesterin päivän iltapuolella 1852 teki hän lopullisen päätöksensä ja uudenvuoden päivänä lähti hän kuin muutkin kuolevaiset viralliselle kosioretkelle. Keisarilliset vaunut pysähtyivät erään upean yksityistalon kohdalle ja muutama hetkinen sen jälkeen oli "sydän löytänyt sydämmen" ja Ranskan kansa saanut keisarinnan. Mérimée sai arvatenkin ennen pitkää kuulla keisarin päätöksestä.
"Jalosydäminen syntinen, ihana Antonina lankesi keisarin jalkojen juureen ja tunnusti öisen seurustelunsa Aniciuksen kanssa, mutta ilmoitti samalla, että sen tarkoituksena oli pelastaa nuorukainen keisarinnan pauloista.
1 GOOTTI. Niinikään mekin, käyköön kuinka käy. LUCIUS. Tuo mauri-peto pane talteen, setä, Tuo julma tiikeri, tuo perkele. Hän ravintoa vailla, kahleiss' olkoon, Siks kuin hän keisarinnan itsen nähden Todeksi näyttää tämän irstaat työt. Ja vahvass' olkoot väijyss' ystävämme: Lie keisarilla pahat mielessä.
Prefekti pääsi vasta myöhään eroon prinssistä, joka täydellisesti häneen luottaen puheli valtion asioista ja omista mieskohtaisista toivomuksistaan. Päästyään huoneisiinsa, jotka olivat niinikään palatsissa, hän rupesi heti ensi työkseen lukemaan Lucius Liciniuksen tuomaa keisarinnan kirjettä. Se oli näin kuuluva: "Olet voittanut, Cethegus.
"Olet oikeassa", huusi Justinianus hypähtäen pystyyn. "Kiitos, kiitos, viisas vaimoni. Sinä olet sieluni valo. Minä uskallan Belisarius lähteköön." Hän aikoi huutaa ovenvartijaa. Mutta yht'äkkiä hän seisahtui. "Vielä yksi asia." Ja luoden silmänsä alas hän tarttui keisarinnan käteen. "Ahaa", ajatteli Teodora, "nyt se tulee".
Vastapäätä kolmen kaaren muodostamaa oviaukkoa, jonka verhot kätkivät se oli ainoa ovi koko salissa, ja jonka ulkopuolella oli vartioimassa kolminkertainen rivi keisarillisia henkivartioita 'kultakilpiä' puolipyöreän salin perällä sijaitsi valtaistuin ja siitä vasemmalle hiukan matalampi keisarinnan valtaistuin.
Sekä Wienin asukkaat että kansa Posin ja Scheldenin rannoilla tahi Karpatein ja Erzgebirgen rinteillä olivat sitä mieltä, että oli onni totella Maria Teresian lempeää valtikkaa, joskin sieltä täältä toisinaan kuului tyytymättömiä ääniä. Unkari oli aina keisarinnan erityisen huolenpidon esineenä.
Semminkin hän muisti isän kärsimyksiä ja äidin koti-ikävää Ruotsissa, jossa häntä sanottiin »lappalaiskuningattareksi» ja muita pakolaisia »kerjäläislaumaksi« ja »nälkäisiksi suomalaisiksi», vaikka kaikki kyllä tiesivät mistä syystä he olivat tulleet, ja mitä olivat kotiin jättäneet. Kuinka toisin olisikaan, jos olisi noudatettu keisarinnan manifestia.
TAMORA. Nää mua käskyläinä seuraavat. TITUS. Vai käskyläinä? Mikä nimi heillä? TAMORA. Valtaus ja Murha; tämä nimi siksi, Kun näitä paheita he kostavat. TITUS. Oi, kuinka ovat keisarinnan poikain Ja sinä keisarinnan näköinen! Mut meillähän, maan matosilla, silmät On hullunkuriset ja eksyttävät. Suloinen Kosto! Nyt sun luokses tulen.
Päivän Sana
Muut Etsivät