Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


Pienet lintuset livertelivät kiitosta luojalleen ja hyppivät oksalta oksalle. Ne katselivat surullisesti puun juurella kyyneleitä vuodattavaa ihanaa neitoa; ne aikoivat lauluillaan lievittää surevan ihmislapsen surua ja kaihoa. Hänen jalkainsa juuressa hymyilivät kukat tuoksuen ja seisoivat totisina ikäänkuin yön virvottavaa kastetta varroten ja kesän pian katoovaa ihanuutta nauttien.

Yön pimeys verhoo vaippaansa maanpiirin ja kaikki sen vaihettelevat ilmaukset, kätkee sen, mikä on jokapäiväistä ja katoovaa ja antaa silmän nähdä ainoastaan nuo muuttumattomat, verkalleen liikkuvat valot tuolla ylhäällä.

Niin jokainen määrää näköalansa oman kantansa mukaan, ja joka katoovaa valkeutta katsoo, arvaa sen ulottuvan vaan itseensä asti. Minkä vuoksi on auringon lasku useimmista ihmisistä miellyttävämpi kuin nousu? Senkö tähden, että harvat näkevät nousua usein, vaiko siitä syystä, että mikä on katoova, kuoleva likemmin koskee meihin? En sitä luule.

Min' oon lapsi tämän ajan. Terve sulle, rautatie! Kulje kohta korven halki, Kajaanihin viesti vie: Loppui puute Pohjolasta, Sampo saatiin takaisin. Kauan oot sa tyytynytkin muun jo Suomen muruihin. Valitelkoot vanhat herrat kaupunkia katoovaa, ruikutelkoot rukkamielet linnan muurta harmajaa. Minä laulan, laulattelen Kajaania tulevaa, tiedon pesää, taidon pesää, jauhon, viljan jakajaa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät