United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ainoastaan Nehljudof ajatteli toisin: Hän oli aivan kauhistuksissaan siitä, että Maslova, sama jonka hän tunsi 10 vuotta sitten viattomana ja ihanana tyttönä, oli voinut tehdä näin. Kun syytekirja oli luettu, puheenjohtaja, neuvoteltuaan jäsenten kanssa, kääntyi Kartinkinin puoleen tavalla, joka selvästi ilmaisi, että nyt me jo saamme varmasti ja perin pohjin tietää kaikki tyyni.
Jefimia Botshkova, teitä syytetään siitä, että 17 päivänä tammikuuta vuonna 188', »Mauritanian» hotellissa, yhdessä Simon Kartinkinin ja Katariina Maslovan kanssa anastitte kauppias Smelkofin kapsäkistä rahat ja kantasormuksen, ja jaettuanne anastetun tavaran keskenänne, juotitte rikoksen peittämiseksi Smelkofille myrkkyä, josta seurasi hänen kuolemansa. Tunnustatteko itseänne syylliseksi?
Teillä on jotakin kysyttävää, sanoi puheenjohtaja, ja tämän vastattua myöntävästi osotti liikkeellään, että nyt hän saattoi tehdä kysymyksensä: Haluaisin tehdä kysymyksen: oliko syytetty ennestään tuttu Simon Kartinkinin kanssa? sanoi syyttäjän apulainen katsomatta Maslovaan. Ja tehtyään tämän kysymyksensä puristi huulensa yhteen ja rypisti otsansa. Puheenjohtaja toisti kysymyksen.
Peittääkseen rikoksensa jäljet päättivät nyt rikolliset houkutella Smelkofin jälleen huoneeseensa ja myrkyttää hänet siellä Kartinkinin hallussa olevalla pulverilla. Tässä tarkoituksessa Maslova palasi jälleen haureustaloon ja sai kauppias Smelkofin lähtemään kanssansa takasin »Mauritaniassa» olevaan asuntoon.
Enhän mitenkään voi sitä tehdä, sillä... Taaskin hypähti oikeudenpalvelija Simon Kartinkinin luo ja traagillisella kuiskauksella pysäytti hänet. Puheenjohtaja, siirtämällä sen käden, jossa piti paperia, toiseen kohti, ilmaisi tämän seikan nyt päättyneeksi, ja kääntyi Jefimia Botshkovan puoleen.
Ja sitten peittääksensä rikoksen jälkiä, tuli jälleen kauppiaan kanssa hotelliin ja myrkytti hänet siellä. Kun syyttäjän apulainen oli puheensa päättänyt, nousi asianajajain penkiltä keski-ikäinen hännystakkiin puettu mies, leveä, tärkätty, valkenen puoliympyrä rinnassa ja lausui reippaan puheen Kartinkinin ja Botshkovan puolustukseksi.
Mitä Smelkofin myrkyttämiseen tulee, on prostitueerattu Ljubka todistanut, että hän, Ljubka, kolmannen kerran tultuaan kauppias Smelkofin huoneeseen, oli todellakin antanut tälle, Simon Kartinkinin neuvon mukaan, konjakkiin sekoitettuna, jotain pulveria jota hän oli pitänyt unipulverina, tarkoituksella nukuttaa kauppiasta, että tämä olisi pikemmin hänet päästänyt, vaan että rahoja hän ei ollut ottanut, ja että sormuksen oli Smelkof itse hänelle lahjoittanut, ensin lyötyään häntä ja hänen sen johdosta ruvettua lähtöä tekemään.
Maslova tuijotti säikähtyneenä syyttäjän apulaiseen. Simoninko kanssa? Olin, sanoi hän. Tahtoisin edelleen tietää, mitä lajia tämä syytetyn tuttavuus Kartinkinin kanssa on oikeastaan ollut. Ovatkohan he useinkin tavanneet toisiansa? Mitäkö lajia tuttavuutta?
Tämän perustuksella hän pyysi valamiehiä julistamaan Kartinkinin ja Botshkovan syyttömiksi rahojen anastamiseen, mutta jos heidät katsottaisiinkin syyllisiksi anastamiseen, niin ainakin ottamatta osaa myrkytykseen ja ilman edelläkäypää aikomusta.