United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Useinpa rovastinna pakottikin Kaisan lapset pesemään kasvonsa ja kätensä ja kampaamaan tukkansa ennenkun saivat tulla antamaan kättä ja ottamaan niitä tuomisia, mitä rovastinnan soutajamuija korissaan kantoi rannasta taloon.
Minä jo olen niin kyllästynyt pesemään heidän paitojansa ja paikkailemaan heidän mekkojansa ja kampaamaan heidän pitkää tukkaansa ... juuri kuin he sittekään pysyisivät eheinä ja puhtaina yhtään ainoata Herran päivää! Ja sitte he leikkelevät sormiansa ja jauhoavat itsensä myllyssä ja tappelevat kissain ja varisten kanssa! Jospa toki kuningas veisi ne molemmat... *Matti*. No mutta; rakas Maija!
Ja Rose juoksi huoneesensa kampaamaan hiuksiaan ja muuttamaan pukuaan. Mutta hän ei tahtonut muuttaa liinavaatteitaan, sillä hänellä oli niin kiire keittiöön saamaan vettä tulelle rapujen keittämistä varten. Hän tahtoi saada tämän tehdyksi, ennenkuin koko perhe saapuisi kotiin.
Ei hän myöskään osannut lukuun ottaa sitä, että raffineerattu petroleumi maksaa paljon. Odoteltiin vieraita. Ensimmäisenä tuli muutamia oppilaita lyseon korkeimmalta luokalta, jotka heti paikalla menivät sivuhuoneesen kampaamaan tiellä pörröttynyttä tukkaansa niin viehättävän valloittavaiseksi kuin mahdollista.
Sitten nostivat orjattaret vasua peittävän liinan, ilmoittaen että kreivinna lahjoitti siinä olevan puvun Marialle, jotta hän siihen puettuna saapuisi kreivinnan huoneustoon. Vasussa oli useita silkki- ja samettihameita, hienoimpia liinavaatteita, helmiä ja kultaisia koristeita. Orjattaret tarjoutuivat kampaamaan neidin hiukset ylhäisten tavan mukaan.
»Näkihän sen heti siitä, että pani ylleen pyhähameen, kun kuuli ettei Loviisa-vainaja enää elä», mörisi Antti myönnytystään, ja silloin vahvisti Jussikin: »Näkihän sen kaikestakin... Päätäänkin jo rupesi kampaamaan.» »Sille sopivatkin Loviisan hameet ja röijyt levittämättä... Hyvärisen tytön jos olisit ottanut, niin niitä olisi pitänyt kaventaa...»
Paljon silloin talvisäässä Pienet saimme kärsiä; Mut Sa «täti niemenpäässä» Tiemme olit keskellä. Kohmettuneet koululaiset Lempeästi lämmitit, Vatsat nälkää naukuvaiset Runsain ruuin täyttelit. Laulus korvat lauhdutteli Porokelloin huumaamat, Haastelusi haihdutteli Kodin-kaipuut katkerat. Suussa illan kävit vielä Tokko tohdin virkkaakaan? Saahan yhtä toista tiellä: Päitä kävit kampaamaan!
Katjusha avasi oven raolleen. Käskettiin syömään, sanoi hän. Hän oli samassa valkeassa puvussa, ainoastaan ilman rusettia päässä. Katsahdettuaan Nehljudofin silmiin, hänen katseensa kirkastui, aivan kuin hän olisi ilmoittanut tälle jotakin tavattoman iloista. Tulen paikalla, vastasi hän, ryhtyen kampaamaan hiuksiansa. Katjusha viivähti vähä.