Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Todellako?" vastasi dosentti ja istuutui sohvaan. "Iloista kuulla..." "Iloistako? Minä en luullut teillä tähän aikaan voivan olla muuta kuin yksi ilonaihe..." Neiti otti vakkasesta pöydältä käyntikortin ja kuljetti sormeansa pari kertaa sitä pitkin. "Todella en voi olla tunnustamatta, että tämä kortti minua kummastutti.
Nehljudofin tuli niin tuskallisen paha olla, että hän, kaikessa hiljaisuudessa, nousi ja rypistäen kasvojansa ja pidätellen häpeän ilmaisua pujahti varpaillaan pois ja meni omaan huoneeseensa. Juuri oli Nehljudof seuraavana päivänä saanut vaatteet yllensä ja aikoi laskeutua alakertaan, kun lakeija toi hänelle moskovalaisen asianajajan käyntikortin.
Sanokaa hänelle, että käyn päivällisen jälkeen häntä tervehtimässä. Hän ei viitsinyt ottaa selkoa edes nimestä. Mutta ovenvartia ojensi samalla käyntikortin hänelle. Muttila! Kuvanveistäjä Muttila se oli, jonka hän vuosia sitten oli tavannut matkoillaan, ensin Berlinissä, sitten Parisissa. Hyvä on! hän sanoi vielä kerran ovenvartialle. Minä tunnen miehen.
»Niin, näetkös, kaikki, jotka ovat saaneet nähdä kuninkaamme läheltä, tietävät yhtä hyvin kuin minäkin, että kun joku suhde alkaa ikävystyttää häntä, lähettää hän asianomaiselle pienen satakieli- eli bisamiapinan aivan kuin jonkun käyntikortin otsakirjoituksella P. P. C...» »Oh, mikä hävyttömyys!» huudahti ruhtinatar harmistuneena.
Hannes otti esille Natalja Feodorovnan käyntikortin, johon tämä oli kirjottanut osotteensa, ja vasta annettuaan sen Boris Mihailovitshille muisti Natalja Feodorovnan nimenomaan kieltäneen ilmaisemasta tätä osotetta. Boris Mihailovitsh pisti käyntikortin taskuunsa. Sinä, Ivan, olet joutunut vallankumouksellisten pauloihin! Mitää? huusi juopunut ruhtinas pitkään. Mitä joutavia, sanoi Aleksei.
Sillä hetkellä kuin kamaripalvelijan virkaa toimittava renki toi Nehljudofin käyntikortin, puhui paraillaan Jeanne d'Arcin sielu. Jeanne d'Arcin sielu oli kirjaimien avulla jo sanotut sanat: »tulevat tuntemaan toisensa», ja tämä oli kirjoitettu muistiin.
Salissa on herra, joka tahtoisi tavata kamreeria. Kuka se on? Palvelija pani käyntikortin pöydän kulmalle ja meni, jättäen oven raolleen. Tuskin oli nimi sattunut kamreerin silmään, kun hän työnnähti pöytänsä äärestä taapäin sellaisella voimalla, että tuoli oli vähällä kaatua selälleen, samalla kun kortti läiskähti pöytään niin, että se kimpoutui siitä lattialle.
Tämmöisten epäilemättömäin todistusten rinnalla ei woi panna mitään arwoa tuolle tarinalle että, muka Myhrberg, myöhemmin täällä Suomessa käydessään oli eräälle tuttawalle lähettänyt käyntikortin, johon nimi Langermann oli kirjoitettu. Wastatodistuksena, kun sen waan oikein ymmärtää, ei myös woi seuraawakaan, todella tapahtunut seikka olla.
All right! sanoi Paavo Kontio. Antaa hänen vain tulla sisälle. Hän pyytää tavata tohtoria kahdenkesken. Hän sanoo olevansa vanha tuttu tohtorille. Samalla pyysi hän minua jättämään tämän. Hän ojensi käyntikortin, johon Paavo Kontio heti riensi uteliaana tutustumaan. Lakitieteen kandidaatti Jaakko Jaakon-Lauri, luki hän ääneen. Ajaa kaikkia lainopillisia asioita. Omituinen nimi!
Päivän Sana
Muut Etsivät