Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Kävin mie lehossa kerran, Löysin neitosen lehosta, Sinisilmän haavikosta, Mustakulman koivikosta, Sormet kullan sormuksissa, Käet kullan kätinehissä. Mie tuota tapoamahan, Piika eestä juoksemahan; Piika juoksi pitkin suota, Minä juoksin poikki suota, Piika pitkin mättähälle, Minä pitkin piian päälle, Näpit sattui nännin päälle, Käet vatsalle valahti.
Niin syvään lankes, ettei ollut muuta hänelle enää pelastuksen tietä kuin näyttää kuilut kansan kadotetun. Siks kävin Tuonen tuiman kynnyksellä ja käännyin rukoillen ja kyynelöiden sen puoleen, jok' on tänne tuonut hänet. Jumalan järjestys ja sääntö rikkuis, jos käytäis Leten yli, maistettaisi iloa moista maksamatta hintaa katuen ynnä kyynelöiden siitä.» Yhdesneljättä laulu
Olin ennen otramaana, Otramaana, kakramaana, Kaalimaana kaunihina, Papupeltona parasna; Jo jouvuin sekalimaaksi, Kehnon heinän kasvajaksi, Tulin nurmiturpeheksi, Sain sammalmättähäksi. Olin ennen, kun olinki, Armahampi aikoinani, Olin kukka kuuskesoisna, Vilkka viisivuotisena; Kun ma istuin, maat ilotsi, Kun ma seisoin, seinät kuulti, Kun ma tanssin, taivas kiehui, Kun kävin, kämärät läikkyi.
*Rinaldo*. Kyllähän se on niin, mutta... Mutta olla huomenna poissa kevätjuhlasta... Kas, tuossa tulee Musta Joonas. Minä luulin rosvojutun olevan jo lopussa. *Mogrebina*. Missä sinä olet ollut niin kauan, Josef? *Musta Joonas*. Se on niin, että että että minä kävin maisteri Basin luona, ja hän käski minua tulemaan tänne. Vai olit sinä maisterin luona?
Minä kielsin tätä summaa maksavani ja kävin käräjiä monta vuotta, vaan turhaan. Viimein tuomittiin minä yksinäni maksamaan koko summa, sillä toinen takuu-mies oli sillä aikaa juonien ja petoksen kautta myynyt kaikki, mitä hänellä oli. Nimismies kirjoitti ylös kaiken sekä irtaimen että kiintiän omaisuuteni; talo myytiin puoleen hintaan.
Ne hauskemmat kasvot, jotka olivat tulleet niitten sijaan, kun viimein kävin siellä, avasivat oven meille ja kävivät edellämme vierashuoneesen. Mrs. Steerforth istui siellä. Kun astuimme sisään, luikahti Rosa Dartle esiin toisesta huoneen osasta ja asettui hänen tuolinsa taa. Minä näin kohta Mrs. Steerforth'in kasvoista, että hän oli pojaltansa kuullut, mitä tämä oli tehnyt.
Vaan mitäpäs siitä! jos toisinaan kymmenen riksiä eksyikin plakkariini, ne ei sinne jääneet homehtumaan. Olin kuitenkin vielä siivosti verhottuna, kävin paraissa seuroissa, laskin sievää puhetta ja söin herkullisesti. Paroonit, kreivit, ruhtinaat olivat minulla tovereina. Siinä onnettomuuteni, sire. Palava kynttilä houkuttelee kärpäsen ja polttaa siltä siivet.
Edespäin kuljetessa, käytiin ohi kyynnelpajun, siinä seisovan surullisena lumitaakkoinensa tien ohessa. Martina puhkesi nyt sanomaan: "Ah, tuossa on puu! Tiedätkös Uoti! poika ei ollut kuin kolmen vuotinen, koska minä kerran hänen kanssansa kävin tästä ohitse. Nähtyänsä puun, sanoi hän:
Kun kävin sivutse kerran, Astuin aitojen alatse, Kuulin itkevän isosti, Vahvasti valittelevan, Kylällistä kyntäjätä, Vierasta vakoaiata. Pellot itki, niityt itki, Kotinurmet nukkerehti, Näin hyveä niittäjätä Kaunista kaputtajata. Toisinpa kävi kätehen.
Kolmannessa täysi-istunnossa julisti varpunen: "Nyt tiedän keinon! Kuulkaas hyvät ystävät! Kävin kaupungissa eilen, ja siellä oli laulajaiset!" "Mitä oli? Mitä oli?" "Minä en ymmärrä", sanoi närhi. "Laulajaiset oli elikkä konserti". "Nyt minä ymmärrän", sanoi närhi ja oli niin ymmärtäväisen näköinen. "Selittäkää kumminkin näille muille, mitä siellä tehtiin".
Päivän Sana
Muut Etsivät