Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. toukokuuta 2025


Sisäistäkin taistelua käydään kouraantuntuvin ottein. Taistelu on näet aina hyvin todellista; sen kärki suuntautuu aina eteenpäin ja rintama laajenee. Taaksepäin kulman sisälle kasvaa voittoisa lepo ja kirkastuva kärsimys. Sellainen taistelu, jos se saa häiritsemättä jatkua ja temmata mukaansa kaikki suuret sisäiset voimat, painuu miltei säännöllisesti uskonnolliselle alalle.

"Niin, mutta minä arvelen," sanoi Emelie rouva, jolta kärsimys jo rupesi loppumaan, "minun mielestäni se ei ole mikään hattu, onhan tuommoinen lällä." "No olkoon vaikka lällä." "Ja senvuoksi ostat minulle uuden hatun." "Hm." "Ostathan?" "En tiedä." "Mitä? Etkö tiedä? Sinä siis kiellät!

Nyt loppui isännältä kärsimys. Kowin julkisesti ja wasten silmiä, wieläpä näin monien ja hywien wierasten kuullen, oli eräs hänen hurjimmista ja kurjimmista kunnian pyyntönsä walheellisista wehkeistä tullut ilmi ja juuri tämmoisellä ajalla.

Ei siinä kyllin, että kaikki ihmiset tuntuivat niin alakuloisilta ja masentuneilta, että puute ja kärsimys pisti päätään esiin kaikkialla, vaan vielä minä personallisestikin astuin siellä kuin hautojen keskellä, sillä olivathan oikeastaan kaikki ne henkilöt, joiden kodeissa aina ennen olin viettänyt niin sisältörikkaita hetkiä, jo poissa. Prof.

Laps auringon jos joku itkevi tuo, sadekaariksi saartuvat kyynelet nuo, jos murhe on hällä, hän murheesta suurtuu, jos kärsimys, hän jumaluutehen juurtuu, näin kasvaen kaltaiseks jumalain kadotuksesta aarteiden kalleimpain, mitä maan elo kylvävi kuolevan vaivaan, hän valmis on tarhoihin auringon taivaan.

Hän on luonteeltaan harvinaisen jalo ja suuremmoinen, sentähden voi hän jalolla tavalla kestää kärsimystään. Mutta saisimmepa nähdä, jos tuollainen kärsimys kohtaisi jotakin vähemmän jaloluonteista ... esimerkiksi ... äitipuoltani ... minkälaisia hedelmiä hän tuottaisi pitäähän hänkin itseään uskon todistuksena mutta, en minä vaan luule, että hänen hedelminään olisi kärsivällisyys ja rakkaus."

Ilman ihanata, tahi ainakin lempeätä päämaalia, ei kukaan ihminen halusta elä, ja ollensakin kun kärsimys on ihmisen niin syvään painanut, tarvitaan välttämättä jotain, joka hänen taluttaa raittiimpata elämätä nauttimaan, tarvitaan ainakin toivo, josko se olisikin kuinka kaukainen tahansa, mutta Bodendorff paralla ei sitäkään ollut!

Kenraalin kärsimys oli loppua, kuin aisakellon helinä kuului ulkoa ja samassa tuli pölyttynyt kirjantuoja antaen odotetun kirjan maaherran omiin käsiin.

Hän oli varsin varma, ettei mikään helläsydäminen isä tällä tavalla kohtelisi häijyintäkään lastansa, joka tahtoo tehdä parannusta, saatikka sitten hyvä Jumala itse. "Mutta," oli äitini sanonut, "hellinkin isä voi nähdä lapsensa kärsivän, jos kärsimys on lapselle hyödyksi. Mitä enemmän Jumala rakastaa meitä, sitä huokeampi hänen on nähdä huoliamme, kun nämät vaan kerta meille riemuksi kääntyvät.

Mahdotointa ... mahdotointa, se ei voinut olla niin! Kristus ei voinut olla pelkkä taru, kun kärsimys oli niin peloittavan todellista!...

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät