Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Mutta jättäkäämme nyt Helmikankaan väki rauhaan ja katsokaamme, mitä muuta samaan aikaan tapahtui. Oli päivä mitä ihanimpia, Heinäkuun ensimmäisiä, kun korjaelimme peltomme aitaa maantien varrella. Tuli hevonen Oulusta päin, kärryt perässä, ja kärryissä istui mies ja nainen. Minä vilkasin vähän matkaajiin, jotka hiljaiseen ajoivat ohitsemme, ja tunsin molemmat.
Poika rupesi aroin silmin katselemaan syrjään ja välistä taaksensakin, mutta kun matkustavainen ystävällisesti alkoi kertoa hänelle kaikenlaisia pieniä tarinoita ja paljon hauskaa ja miellyttävää, jota hän tiesi, katosi pojan pelko vähitellen, ja ilolla hän kuunteli nuoren apulaisen puhetta sill'aikaa kun kärryt kulkea pyörähtelivät tiellä. He olivat nyt syvällä metsässä.
Kuin kärryt kääntyivät oven eteen, hiipi pieni olento heilukaapuun puettuna, niistä ja puhui kauan ja innokkaasti kyyti-talonpojalle, koskien hatturasiaa ja pientä kapusäkkiä. Berndtsson, joka kuuli Bellan haukkuvan, katsoi ulos ja näkyi taasen tuntevan kaapun. Niin ... ah niin, Emili! huusi hän, se on meidän vanha notariuksemme. He riensivät molemmin ulos.
Juoksi Juho vastaan ukon: »Kävi Hurtan huovit meillä, rikkoi aitan uuden lukon, oli pitkät piilut heillä, veivät lehmän ometasta, karsinasta hiehon hyvän; huusin, kielsin ottamasta, sain ma otsaan naarmun syvän.» Kieri kärryt kotipihaan. Vastauksen ukko säästi; suuttunut ei ilmi vihaan.
Hän olikin päässyt niin tämän ilon valtaan, että kutoessaan ja katsellessaan kaupunkiin päin ei huomannutkaan maaltapäin tulevaa hevosella ajajaa, ennenkuin kärryt kolkkasivat aivan lähellä. Siinä ajeli pieni kyssäselkä poika, joka päivällä oli kyydinnyt muuatta herraa ja oli nyt palaamassa yksinään.
Jaakko lähti nyt ajamaan kotiinsa ja niin keveällä mielellä, jonkalaista ei hän moneen aikaan ollut saanut nauttia. Kun ei ollut luotua tietä hänen kotiinsa, täytyi hänen heittää kärryt kylään ja ajaa ratsain kotiinsa, ja pian oli hän siellä.
En minä enää pane enempää alttiiksi niiden viiden sadan dollarin lisäksi, jotka jo olen täällä menettänyt." Hän löi hevosiansa ja kärryt vierivät pois. Hyvin pahoitti Tuomon mieltä, että hän ei saanut sanoa jäähyväsiä nuorelle Edvard Shelbylle, joka Tuomon lähtiessä juuri oli naapurissa. Se nuorukainen oli tätä uskollista neekeriä kunnioittanut kuin isää ja omistanut hänen kristillisen mielensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät