Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Se mahtoi olla epäkunnossa, tai oli hänen kätensä epävarma, sillä kesti hyvin kauvan, ennenkuin hän oli valmis. Holt seisoi keskellä lattiaa ja katseli häntä pois kääntymättä. Vihdoinkin oli lamppu sytytetty. Knut istuutui sohvaan ja pani kädet ristissä pöydälle. »Nyt se on ohi, isä, he ovat poissa.» Holt ei vastannut; eihän siitä puhe ollut. Kesti hetkisen, ennenkuin Knut taas alkoi puhua.
Mitä tämä on? huudahti kreivi Torsten, joka ei voinut käsittää syytä sisarensa äkilliseen mielenliikutukseen. Vieras ei kuullut häntä. Hänen silmänsä seurasivat pois kääntymättä ja sanomattoman viehkeitä tunteita ilmaisten kreivittären leppeiden ja kalpeiden kasvojen liikkeitä, tämän vähitellen tointuessa.
Aika on kulunut, sanoi viimein Kreeta. Nyt näette, kuinka mielettömiä uskoitte. Antakaa minulle kiusaaja takaisin, ja se on iäksi päiväksi vajoava aaltojen syvyyteen. Vielä on minuutti jäljellä! kuiskasi Bertelsköld, jonka silmät muuanne kääntymättä seurasivat suuren, oven pielessä riippuvan seinäkellon viisarin hidasta kulkua. Kreeta pudisti päätään.
Kun Henrik katsahti pihalle, oli siellä tallin oven eteen sidottu hevonen; joku mies piti sen takajalkaa koholla, ja Johannes istui polvillaan maassa, selin Henrikiin, vasarallaan lyöden naulaa sen kenkään. Johannes! huusi Alina hillitsemättömällä riemulla. Mikä on? pani Johannes, kääntymättä katsomaan ja valmistuen naulanpäitä lyyhistämään. Mutta Johannes, katsohan tänne! huusi taas Alina.
"Se on oikein, ihan tismalleen sanottu," virkkoi Hukkanen riemuiten. Kääntymättä tähän muka kutsumattomaan puhujaan, mutta myöskin häntä karttamatta, sanoi opettaja: "Jos valtio on alaikäisten holhoja, niiden, jotka eivät voi itseänsä auttaa eikä puolustaa, niin on sillä myös valta eläinten yli, jotka ovat samassa tilassa kuin lapset." "Se vertaus ei pidä ryhtiään," sanoi Hukkanen nauraen.
Hän oli innokkaasti seurannut sitä kauheata taistelua, katsoen milloin yhteen, milloin toiseen, kunnes vihdoin hänen silmänsä pysähtyivät kääntymättä Tommi Gultoniin.
Konstantinus ja valtion kirkko. Eräs Diokletianuksen kanssahallitsijoista, jalo Konstantius Klorus, joka hallitsi Galliaa, Britanniaa ja Espanjaa, suosi kristityitä, vaikka kuitenkin kääntymättä heidän uskoonsa.
Vaimo käveli kumarassa, hitain askelin ja kun hän oli ehtinyt tädin ovelle, seisoi hän siinä hyvän aikaa ja huokasi pari kertaa syvään ja raskaasti, ennenkuin vihdoin kolkutti ovelle. Sisään, sanoi täti lyhyeen ja ovellepäin kääntymättä. Hyvää päivää, täti, sanoi hän avatessaan oven, jonka hän varovasti sulki ja istuutui syvään huoahtaen penkille.
Hän ei huomannut lainkaan ihmettelyä, jolla kaikki katselivat häntä. Hän näki vain yhdet kauniit tummat silmät, jotka ystävällisesti katsoivat häneen, kertaakaan kääntymättä tuomarin tyttäreen päin, joka oli ihan keltainen kiukusta keltaisessa silkkileningissään, joka oli koristeltu tulipunaisilla ruusuköynnös-kuvilla.
Katsos se nyt on enemmän ikäänkuin kansaa varten, sanoi hän kääntymättä peilistä ja molemmin käsin kiertäen tukkaansa solmuun päälaelle. Helena ymmärsi hyvin, ettei tämä kysymys ollut sen tärkeämpi mammalle, sillä ei mammalla ollut mökeissä mitään tuttavuuksia, joiden suhteisiin se olisi koskenut. En minä vaan ikinä ripille mene sanoi Helena.
Päivän Sana
Muut Etsivät