United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Elsa katsoi akkunasta tuota "Katajanokan" mökkiryhmää ja sanoi: "Se on köyhien rakentama; ei yksikään varakas entis- eikä nykyaikaan ole rakentanut noin huonoa!" Ennenkuin mummo ennätti vastausta harkita, näki hän portista sisään kömpivän vanhan kalastajan, joka kantoi isonlaista pärekoria päänsä päällä. "Kas, taas tuo vanha Jaansonni on tuossa pärekoppinensa. Ahvenia arvatenkin!"
Täytyyhän tytön päästä tunnonpintehestä", sanoi haudankaivaja hymyssä huulin. "Minulla ei ole rahaa itselläni mukana ollenkaan, vaan lainaan mummolta. Lainatkaapas nyt mummo!" Mummo veti villalangoista kudotun kukkaron taskustansa; siitä hän antoi Elsalle kaksi isonlaista hopearahaa vanhaa mynttiä. Elsa ojensi rahat haudankaivajan käteen. "Piisaako, riittääkö nämät?" kysyi hän. "Riittää ne.
Muutamien päivien kuluttua otettiin Sakris rakentamaan isonlaista heinävajaa erään maatalon niitylle... Helppo siellä oli, kolmen muun miehen toverina. Siinä tuli nyt työtä, vaikkei kovin pitkäaikaista. Se työ oli kiireellistä; niittokoneet jo ratisivat heinäpelloilla yötä päivää. Ruisrääkkä narisutteli. Heinäkuu oli hyvässä menossa. Kaikki oli Sakriksen mielestä nyt oikein mukavalla tolalla.
Melkein aina kun työnkatsastaja oli poissa, oltiin laiskana. Mutta eihän siitä paljoa välitetty. Kun Valee ehti paikalle, jäivät muutamat miehet istumaan ja jotkut, joilla tupakkaa oli, tupakoimaan. Valee ei mennyt heidän luoksensa eikä aluksi pannut mitään huomiota heidän käytökseensä. Sen sijaan meni auttamaan ja neuvomaan erästä ryhmää, jossa muutamat yrittivät isonlaista kiveä reelle.
Pari isonlaista lasta käydä pahnusteli reslan perässä. He kääntyivät meille. Satuin olemaan kartanolla. Aran silmäyksen loi hän minuun, kun havaitsi minut. Hän ei sanonut mitään, ei hyvää päivääkään, loi vaan arasti silmänsä maahan. Mitään sanomatta lähdin minä tupaan. "Taaskin tuli kartanolle köyhiä useampi henkiä", sanoin vaimolleni.
Emäntä juoksee tuvasta kirkkopuvussa, pyylevänä ja sädehtien, pysähtyy portaille ja katsoo silmät sirrillään portin läpi kujalle. Pihaan ajaa kaksi hevosta. Edellisessä istuvat Liisa ja Martti, jälkimmäisillä rattailla on pari isonlaista matka-arkkua. Liisan sylissä on punakolttuinen, kukoistava poika. Syntyy iloinen hälinä. Päivää, terveisiä Amerikasta! Jumala antakoon, terve tuloa vain!
"Nääs mukulaa, ompa peruna kumminkin kasvanut!" sanoi Leena, pitäen isonlaista, soikeaa uutta perunaa kädessänsä, jonka hän oli kaivanut maasta. "Mutta kuules, Taavetti! Mitä minä eilen uusia kuulin kylässä käydessäni!" "Mitä nyt?" kysyi Taavetti, hyvin odottavaisesti. "Minä kuulin, että sinä saat piakkoin uuden lankomiehen kihlattu on!" "Kuka on kihlannut ja kenen ja missä?"