Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
"Annettuaan heille voileipää ja maitoa syödä ja markan rahan kumpaisellekin, sanoi hän: "Ilmattu ihme! Lähtekäämme nyt." He kulkivat kauas merenrannalle, Katajanokan taakse. Kuin sitten suuri, kumoon kaadettu venhe näkyi etäällä, seisahtuivat pojat ja kysyivät: "Näettekö tuota venhettä tuolla kaukana?" "Näen." "Sen alla on nyt Josu." "No ilmattu ihme!" "Menkää te nyt yksin; me jäämme tähän."
Mielellämme me itsekin siitä sanomme, katsellessamme esplanadimaisemaa, että se tekee meihin eurooppalaisen vaikutuksen. Tuo palanen Katajanokan sillalta Uuden Teatterin nurkalle ei ainoastaan muistuta, vaan todella onkin palanen ulkomaata.
Elsa katsoi akkunasta tuota "Katajanokan" mökkiryhmää ja sanoi: "Se on köyhien rakentama; ei yksikään varakas entis- eikä nykyaikaan ole rakentanut noin huonoa!" Ennenkuin mummo ennätti vastausta harkita, näki hän portista sisään kömpivän vanhan kalastajan, joka kantoi isonlaista pärekoria päänsä päällä. "Kas, taas tuo vanha Jaansonni on tuossa pärekoppinensa. Ahvenia arvatenkin!"
Eräänä päivänä Elman mies lyötiin käsirautoihin ja sai istua kolme kuukautta Katajanokan vankilassa – syytettynä seitsemän markan puuvarkaudesta, vaikka hänellä itsellään oli metsää.
Mikä sunnuntai kuumassa kaupungissa, joka on käynyt melkein tyhjäksi! Kuinka minua nyt inhoittaa Esplanaadi, täynnä kisällejä, kaartilaisia ja piikoja. Ja kuinka hermostuttaa tuo iankaikkinen torvien räminä Kappelin edustalla, josta on mahdoton päästä kulkemaan ohi. Harhailen Eteläsatamassa ja joudun kävelyilläni Katajanokan nenään.
Komeana kohosi lahden takana Korkeasaaren kaunis metsä, ja siitä oikealla kaakkoon käsin Katajanokan vuori mökkiryhminensä. Juuri kuin tuota mökkijoukkoa vartioiden kohosi mahtavana Viaporin linna eli sotavarustus. Se oli niinkuin leveälle siipensä hajoittanut kotka, suojellen Helsinkiä, niin meren myrskyiltä ja hyökylaineilta, kuin vihollisiltakin.
Kansalliskaartin ylipäällikkö, Johan Kock. Tämä tiistai-päivä oli keskusasemalla viikon helpoin päivä, mutta eipä kummakaan, koska se ei oikeastaan lakkoviikkoon enää kuulunutkaan. Tänä päivänä kävi lähetystömme viimeisen kerran kenraalikuvernöörin puheilla, joka oli siirtynyt sotalaivalta Katajanokan kasarmille ja kutsunut lähetystön luoksensa.
Toisia kaarteli taivaan korkeudessa melkein ylimaailmallisina olentoina kuin jonkun oudon pilven tai meren jumalan lähettiläät. Viiltyi veteen suuren lastilaivan leveä, punainen raita tuolta Katajanokan rannasta.
Tämmöisen ilmotuksen lähimpänä syynä olivat keskusasemalle saapuneet hyvin uskottavilta kuulostaneet tiedonannot siitä, että Katajanokan kasarmien ympäristöä varustettiin miinoilla, ja että tämä toimenpide sinään sangen suuressa määrin osotti venäläisen sotaväen epäluottamusta kaupungin suomalaista väestöä kohtaan. Tämä tiedonanto saapui keskusasemalle jo yöllä perjantaita vastaan.
Ovet oli pantu lukkoon ja kaksi suomalaista kaupungin poliisia ja kolme venäläistä santarmia seisoi ovella vahtia pitämässä. Kerttu päätti nyt juosta välillä kotona kysymässä oliko kapteenia sillä aikaa siellä näkynyt. Kun Kerttu oli mennyt Katajanokan sillan yli, ja päävahdin ohi päästyänsä rupesi laskeutumaan eteläsatamaan, näki hän sotakulkueen tulevan Elisabetintorin rannasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät