Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025


Minä kiitän häntä vihdoinkin siitä, että hän on antanut uuden, voimakkaan suvun kasvaa; kaikesta siitä hyvästä, herttaisesta, puhtaasta, jonka hän on antanut itää kansassa; minä kiitän häntä kaikesta kaikesta. Vanhus vaikeni, mutta hän nosti kätensä korkeuteen ja näkyi vaipuneen syvään, innokkaasen rukoukseen.

Otettuansa osaa siihen innokkaasen eläköön-huutoon prinssille, johon kokous loppui, lähti everstiluutnantti kotiin, yhä hyvin kiihtyneessä mielentilassa. Kotia päästyänsä sai hän palvelijaltansa kuulla, että hänen poissa ollessansa kokonaista kolme sanantuojaa oli tullut kuningattaren luota, sekä että niillä kaikilla oli ollut toimena kutsua häntä linnaan.

Niinpä kävelivät he molemmat puiston monin kerroin ristiin rastiin ja joutuivat näillä retkillänsä usein niin innokkaasen puheesen, että kulkivat huomaamatta kauneimpienkin paikkain ohitse ja laskeutuvan auringon ihaninkin valo voi tuskin hetkeksikään kiinittää heidän huomiotansa. Kauniimpia päiviä ei kreivi vielä ollut elänyt.

Toisessa veneessä taas oli Aini joutunut Arvin kanssa innokkaasen keskusteluun. Arvin sanat edellisenä päivänä, että hän tahtoisi oppia kansansa kieltä, olivat Ainin mieleen painuneet. Hän olisi tahtonut tietää, asuiko todellakin lämmin isänmaanrakkaus tuossa pojassa, jonka hän oli luullut niin välinpitämättömäksi, mutta hän ei kuitenkaan arvannut sitä kysyä.

Vallan vastoin kuin olisi sopinut toivoakaan kesti rouva toiveittensa täydellisen pettymisen todellakin ihmeteltävän tyyneesti ja kärsivällisesti; hän ei osoittanut vähintäkään närkästystä, ei viitannut kertaakaan innokkaasen toiveesensa, tehtyänsä viimeisen rynnäkkönsä miehensä sydäntä vastaan, eikä näkynyt ollenkaan enää muistelevan koko vakuutusta. Toisin oli herra Heimbergerin laita.

Hän sen sijaan odotti, milloin Sanni sattuisi katsomaan häneen päin, antaakseen silmäyksillä edes jotain merkkiä. Mutta tämä oli silloin takertunut niin innokkaasen keskusteluun nuoren Körnerin kanssa, ettei mitään huomannut. Sanni, Sanni...! Siirin mieli alkoi jo käydä pahaksi. Noin pitkäksi aikaa Sanni hänet unhotti. Ei välittänyt eikä huolinut hänen seurastaan ollenkaan.

Vielä yksi varjo näkyi ... ja Dora luuli tuntevansa hänen, jonka hän piti hyväntekijänänsä. Tuntui kuin tikarinpisto sydämessä, nähdessään ne molemmat varjot seisovan ikkunan luona, ikäänkuin ne olisivat vaipuneet innokkaasen keskusteluun. "Miksikä? Miksi tuntuu se niin kipeältä?" kysyi hän itseksensä ja laski kätensä sydämellensä; "miksi?

Hän tunsi, miten puhdas ja syvä hänen oma rakkautensa tähän jalomieliseen, pehmeäsydämmiseen, kiivaasen, innokkaasen mieheen oli; miten tätä rakkautta ei sekään voinut heikontaa, että hän ikäänkuin sielunsa siivillä voi kohota ylä-ilmoille, mihin isänsä ei häntä koskaan voinut seurata; hän tunsi miten hän monessa asiassa ja kohdassa ei ainoastaan ollut viisaampi, vaan vahvempikin, oli tuki, tarvitsematta itse tukemista.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät