United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eräänä päivänä unohti eräs Rougemontin vaimo yhden lapsen asemalle, ja siitä nousi hirveä juttu, sillä lapsi löydettiin sitten kuolleena. Ja junissa nähtiin joukottain noita lapsiparkoja, jotka itkivät nälästä. Varsinkin talvella oli tuo ihan inhoittavaa; lapset olivat vilunsinisiä ja vapisivat kylmästä, ja repaleiset kapalovyöt tuskin voivat verhota heitä.

"Mutta hyvä rouva Dahl, miksi olette niin suuttunut neiti Västman raukkaan, että välttämättä tahdotte riistää hänen Sissinsä pois häneltä?" kysyin minä. "En minä ole ollenkaan suuttunut Fästmanniin semmoisenaan", vakuutti rouva Dahl, "mutta myöntäkää että tuo tuommoinen on luonnotonta ja inhoittavaa." "Se riippuu tietysti "

Mutta onhan kauheata tappaa. Kreivi Fritz hymyili. Neitsyt Kätchen, olisittepa nähneet Breitenfeldin tappotanteren! Yhdeksäntuhatta ruumista. Se on inhoittavaa. Voitteko sanoa minulle, kreivi, ketä nuo ratsumiehet ovat, jotka keskellä kuulasadetta seisovat rannalla ja näyttävät tarkastelevan linnaa? Suokaa anteeksi, suloinen serkkuni, ruudin savu alkaa himmentää näköalaa.

VII. Inhimillisissä oloissa ei nykyään kiertele tervettä elämänverta, vaan ikäänkuin inhoittavaa, rikkihappoista mustetta, joka syövyttää, kuluttaa ja uhkaa turmella kaiken; nykyajan meluava yhteiskuntaelämä on sähköistä ja todenteolla ja totisesti pirun riivaamaa! Sillä sanalla sanoen mammona ei ole jumala, vaan piru, ja vieläpä hyvin halveksittava pahahenki.

"Kuinka narrimainen hän on", sanoi Eva. "Minä tiedän", sanoi Alice, "että Wat Sydney oikein inhoaa Maria Elmore'a; hän juuri olikin varsin hurjasti rakastunut Wat Sydney'hin ja käytti itseänsä usein niin, että oikein hävetti nähdä". "Voi kuinka kaikki tuollainen puhe on inhoittavaa", sanoi Eva.

Se on kummallista, sanoi Henrik, ja hän näyttää kuitenkin niin säälimättä panevan vastaan muutamissa muissa asioissa, joita Johannes toivoo. Sinä huomasit? Niin, niin, huokasi mamma, hänessä on tuota inhoittavaa pohjalaista itsepäisyyttä ja ylpeyttä. Mutta minä en ymmärrä, mitä siinä ylpeydellä on tekemistä? Minua vastaan, rakas Henrik, minua vastaan hän on.

Uskon uneesi, Dora, uskon, että me olemme tappaneet hänet ... sisällisellä, salaperäisellä tavalla ... olimme kelvottomat olemaan hänen vanhempiansa ... sellainen lapsi kuin hän ei voi säilyttää niin inhoittavaa lapsuudenmuistoa ... muistoa isästä ja äidistä, jotka..."

Jos Anna pääsi häntä pakoon aamulla, tuli hän päivällä ja illalla jälleen kun hän viimein huomasi ettei asia näin luonnistunut, turvausi hän Rietuun. Valmis kun Sutlepan eukko muuten oli kiittämään sitä hyväksi, mitä jokainen rehellinen mies moitti: vanha ryppynaamainen Kirja-Tiitsu ja nuori, raitis Anna se kuitenkin oli hänestäkin inhoittavaa, ja hän ei ensimältä tahtonut ottaa sitä onkeensa.