Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Mikäs tämä kirja on? kysyi hän ja rupesi avaamaan pakettia, jonka luutnantti M. oli pannut tuolille, lähelle pöytää. Hän avasi sen ja luki kansilehdestä Helenan niinen. Luutnantti M. hymyili vaan tyytyväisenä ja antoi toisen vapaasti tarkastella. "Sosialismi, sen historia, sisältö ja nykyinen asema", luki luutnantti B., sitten katsoi suu auki luutnantti M:iin. Mitäs tämä on?
Anna Doroteea istahti ja tuskin uskalsi hengittää. Niin oli omituista koko asia. Mies pyyhkäsi nenänsä aluksen, vetäen käden syrjällä sen alitse pitkän vedon, rykäsi, otti aapisen ja käski: »No Manasse!... Tuleppas tänne niin iskii jutkautetaan tää iin piru tiältä piähän niin herkijää siinä seistä töröttämästä». Mutta ei hievahda poika, ei äännäkään Manasse.
Mutta isä vannoi: »Sepähään nähään enkö mie sua yhtä iitä oman pentunj piähän!» Hän pani lasit takaisin tupakka-astiaan, uhkasi viedä poikansa koulumestari Pietari Isaskar Touhusen kouluun ja jatkoi vannoen: »Mie en mää muanrakoon ennen kun oon suanut pojan piähän iin niin lujaan jotta se seisoo siellä suorana ja pois piäsemättömänä kuin virstapahas tuolla muantien varrella.»
Tuon tuostakin tuli häntä vastaan tiellä vieraita ihmisiä, joita Sándor kyllä huusi hevosta pidättämään, mutta nämät kaikki käsittivät sen niin, kuin heidän olisi pitänyt väistyä pois tieltä, ja luulivat että hän oli lyönyt vetoa jonkun kanssa, jotta hän niin ja niin monen minutin kuluessa olisi saapuva komitatin hallintokaupunkiin 'iin taikka että hän rientää lääkäriä tahi palosammutusruiskuja hakemaan; sanalla sanoen, he antoivat hevosen juosta niin kauas kuin se mieli.
Mainittuna ilta-päivänä oli se sentähden itseksensä päättänyt, ettei sitä varten ollut hevoseksi syntynyt, jotta sen kanssa pilkkaa tehtäisiin, ja kun se taas tunsi suitset suussaan, lähti se liikkeelle eikä itsepintaisessa johdonmukaisuudessaan seisahtanut ennenkuin oli tullut 'iin Julian pihalle, jossa se sitte porstuan edessä alkoi iloisesti hirnua, sokeria odottaen.
Manasse vaikeni. Silloin kuorasi isä housut nopeasti alas, vetäsi patukalla pakaroille ja ärjäsi: »Sanotko iin!» »Ii! pillautti poika kimakasti itkun ja porun seasta housut kintuissa, vitsalle otolliset paikat paljaina. Isä jatkoi: »Sepähän nyt on vasta piru jos mie en sua omaa kakaraanj lukemaan... Kun oon kerran sille ruumiin ja sielun antanna, niin näkööhään enkö sua yhtä iitä sen piähän!».
Pietari Isaskar innostui: »Ja se on tää siun Manasse-poika siis niinkuin muallisen Beltsebuubin poika?» Manasse tuijotti häneen synkkänä. Isä myönnytteli: »Ka kyllähään tässä taitaa olla sitä isävainoon pakanallista henkii, kun tällä ei sitä lukuhaluu oo senkään vertoo, jotta sais sen piähän iin.» Mutta nyt oli mestari Pietari aineessansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät