Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Herra Claudiuksen lykätessä tuolia pöydän viereen kaatoi neiti Fliedner kiireesti teetä; hänen pienet, somat kätensä olivat hieman epävakavat hänen tarjotessaan isännälle kuppia ja huolestunut katse vilkasi ujosti hänen rypistynyttä otsaansa.
Rampa ei myöskään nukkunut: hän oli huolestunut, mistä saisi jälleen pientä työtä. Nyt hän tiukkasi: Ei saa itketä! Yhtäkkiä johtui ramman mieleen jotain sellaista, mitä hän oli jo eräitä kertoja yksinään ihmetellyt. Sen vuoksi hän kysyi uudestaan: Miksi sinä itket tällä viisiin?... Sano tykö vaan ... sano! Hän antoi itsensä solua lattialle ... ja kömpi Nelmaa silittelemään...
"Miten on laitasi, poikaseni", kysyi rouva Blum, kun Eugen sanoi hänelle hyvää yötä, "sinä et näytä iloiselta; oletko pahoillasi jostain?" "En", vastasi Eugen hymyillen ja suuteli äitiään, "olen pikemmin huolestunut kuin pahoillani. Mutta siitä puhun kanssasi toisen kerran nyt on liian myöhä. Hyvää yötä, äiti kulta!" Hän kiiruhti ulos etehiseen.
Mutta minä jätän pelkojen ajan ja menen joku vuosi eteenpäin. Silloin olemme selvässä rauhassa, vaikka tosin jyskeiden muisto vielä korviamme kuumottaa. Katsokaamme, mitä tuttavakunnassani on huomattavaa. Menemme ensin Vierimälle. Helläsydäminen ukko on näinä raskaina aikoina huolestunut ja saanut puolen päätänsä paljaaksi.
Naimin kasvoilta oli kadonnut niiden tavallinen iloinen ilme, hän oli melkein kuin huolestunut jostain, otsa pyrkien ryppyihin ja suu supussa ja huulet liikkuen niinkuin lapsella, joka opettelee kirjoittamaan ... ja hän oli nyt Anterosta viehättävämpi kuin koskaan.
Huolestunut piirre ilmestyi heidän kasvoihinsa, ja minä huomasin, miten heidän huulensa pusertuivat yhteen. Vihdoinkin oli annettu sodanjulistus. Hän kuvasi sosialistien kansainvälistä järjestöä, joka käsitti viisikolmatta miljoonaa kautta koko maailman, niihin luettuina Yhdysvaltain puolitoista miljoonaa.
Kaikkien noiden tähden rupesi Linnala menemään takaisin isompaa wauhtia kuin oli kohonnut. Eräänä kertana juomaretkeltä palatessaan, tapasi Asari Karilan Heikin. Tämä oli kowin huolestunut ystäwänsä onnettomuudesta. Hän oli jo kauan wartonut tilaisuutta, saadaksensa wielä kerran puhutella onnetonta, mutta se oli aina ollut turha, sillä Asari oli aina wälttänyt hänen kohtaamistansa.
Eversti näytti tavallista vakaammalta. Armon muoto oli niin huolestunut, että häntä katsellessa oikein sydäntä viilsi. Suru ja levottomuus Emilian takia sekä tarkka huolenpito hääpäivällisistä vuorottain anastivat hänen sielunsa voimia, ja voihkaten hän aina keskustelunsa alkoi. Kornetti ei myöskään iloinen ollut, ja Helenan tunteellisissa kasvoissa näkyi hieno surun-vivahdus.
Bertelsköld meni. Rakastaako hän tuota tyttöä? kysyi Ebba-kreivitär, nuorukaisen mentyä. Valitettavasti näyttää siltä, vastasi huolestunut äiti. Mikä onnettomuus! Mutta hänet on pelastettava. Eeva mitä aikonetkin tehdä älä unohda, että mekin olemme olleet nuoria, ja että mekin olemme rakastaneet ja kärsineet! Eeva-kreivitär puristi ystävänsä kättä.
Tai jos joku joutui sielunahdistukseen tai jos oli ratkaistavana joku riita-asia, niin huolestunut aina mieluimmin meni Hanna tädin kuin muiden luo, ja harvat olivat ne, jotka hänen luotaan menivät saamatta apua tai lohdutusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät