Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Ja tarpeelliset ne konstit ovatkin. Kaksi on minun parastani. Minä lupailen kaikellaista palkintoa. Olen poiminut taskuuni metallikappaleita ja hionut niitä ahkerasti karkeita housujani vasten. Ne kiiltävät ja viettelevät saattajieni sydämmet. »Katsoppa tätä! Tämän saat kun päästään perille! Tule, tule!» Mutta jolleivät lupaukset auta, tekeydyn minä äreäksi, uhkailen ja kähisen.
Löytyypi likeltä vielä Valurit ja varvalitkin, Niinkuin myöskin nikkaritkin; Etempätä ei nyt tuoa Pulskempata puukalua, Käsityötä käyvempätä Räätäliltä, suutarilta, Kuin on jo omassa maassa. Sillä se sana syäntä Vielä nytkin vihlaiseepi, Koko maata miehinensä Sanoa Savon sioiksi, Roimahousuiksi hokea. En sieä sitä nimeä Osaksi oman pitäjän, Enkä huoli housujani Poikki polvesta sahata.
Siihen istahdin ja rupesin tarkemmin housujani tutkimaan, jonka johdosta huomasin niiden olevan vielä sisäpuolelta uuden näköiset. Arvelematta päätin ruveta niitä kääntämään, joka työ kävi hyvin päinsä metsässäkin, kun oli mukanani kirjansitomistyön varalla lankaa ynnä puukko ja neula, joilla saatoin, entiset ompeleet ratkottuani, ryhtyä parannustyöhön.
No, saisit sinä näitä minun housujani lainaan aina kun menisimme Parkkisen konsulille puoliselle, ettei tarvitsisi sinun röijyjalassa Annan vieressä istua. Tehdäänkö kaupat? Kyllä muuten, vaan ei passaa! Ei se passa, ei se passa! Ku ei se passa, ni heittä pois ja otta uusi konsti! matkitteli Jaakko ottaessaan muutaman saappaan katseltavakseen. Nuokin Rallen lopposet pitäisi saada paikatuiksi!
Päivän Sana
Muut Etsivät