Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
En minä joutanut siellä yhä olemaan, selitti Liisa. Ja olihan sinun matkassa Arolan Mari ja niitä... Santtu tarttui Liisan puhetta vahvistamaan ja sanoi pistävästi: Näkyihän tällä olevan niitä jälessäjuoksijoita. Niin pitikin olla hokmannia apteekissa, vastasi Viija ylpeästi sanasutkulla. Oliko niistä mitä hyötyä? kysyi Santtu. Eipä heistä ollut vahinkoakaan.
Kun oli saanut tulta taulaan, lisäsi hän: Elihän se sitten vielä tiimaa vaille seitsemän vuorokautta, ennenkuin henki lähti. No, mutta eikö hänelle haettu tohtoria? Ei tuolle osattu tohtoriakaan, ja minkäpä sille olisi luunvialle, tohtorikaan tainnut. Koetettiin sille kyllä antaa hokmannia, mutta ei ollut apua rohdoistakaan.
Läheisestä mökistä saatiin mies, ja ennen päivän valjettua he taas läksivät taipaleelle. Ville ei vielä silloinkaan tiennyt maailmasta mitään. Hän vaan pyörtyi pyörtymistään, yhä uudelleen. Vähän aina saivat virkoamaan välillä, kun panivat milloin viinaa, milloin Hokmannia suuhun, mutta hetken päästä kun katsoivat, oli hän jälleen tainnuksissa.
»Ole hiljaa, ei se tuosta kumminkaan välitä», sanoi Tiina Katri. Koposen Lopo neuvoi antamaan lapselle neljä tai viisi tippaa Hokmannia ja sitten heiluttelemaan täkissä; niin oli hän saanut poikansa asettumaan. Tiina Katrilla sitä oli kotona, hän toi pullon ja sanotun määrän he kaasivat lapsen suuhun; se meni väärään kurkkuun ja hän oli vähällä siihen läkähtyä.
Apteekissa oli hänellä niinikään vielä asioita, rohtoja oli sieltä saatava, hokmannia, tiilmannia, kultakretaa, kreetajunia, tulivuorivettä, yhdeksänmiehen voimaa, saakelinpojankorvanvoidetta, sydämenläklätysroppia ja kalanmaksaöljyä. Oli sitä asiaa vielä ja niitten muistissa pito, sehän se vaivaksi käy. »Pitäähän se Katrille ... no puolisten syötyä...» ajatteli lopuksi Erkki.
Päivän Sana
Muut Etsivät