Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Tekijä rohkenee toivoa, että tapahtuneet korjaukset ovat olleet "toiselle lukukirjalle" eduksi ja että sen siten sallittanee osaltaan kansakouluamme edelleen palvella. Jyväskylässä Heinäkuulla 1903. Tekijä. Pienelle matkalaiselle. Pien' on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan; silm' on kirkas, hohtavainen viel' on puna poskillaan. Minne, minne käy sun tiesi, pieni, reipas matkamiesi?
Se uni, jok' kulmillas värehtii kuin päivä on puhtaan hohtavainen. Mut tuo viitta vettä valuvainen kenen on se? Ah, varmaan sun, Marie. Ovat kosteat hiukses, merkkejä on sun kasvoillas tuulen polttelon. Yön myrskyssä miss, olet ollutkaan? Tuo nainen ei äitisi, varmaankaan. Mut hiljaa! Ovea raotetaan. Ne on naisia, hiukset hajallaan. On toiset vain puoleks pukimissa, he kuumina hiipivät käytävissä.
Toisessa hän runoilee Helsingin kaupungin uhkeudesta m.m.: Koska katsoin kaupunkia, Liikkui jo lihainen mieli, Luonto liikkui lainehina, Meren aaltoina ajatus, Kuin ol' kaunista kahella, Kaunisti rakettu kaikki: Onpa kirkko kiitettävä, Tehty temppeli jaloimpi, Varustettu vuoren päälle, Torni päällen toimitettu, Kuin on kullalla kuvottu, Hopealta hohtavainen.
Ol' aamu helmikuun, niin purevainen, niin pakkastyyni, kuuraa hohtavainen. Niin liukkahasti sukset notkahteli ja sauvat viuhui. Jumalainen keli! Ken tänään jääll' ei ollut jalkehilla, se varmaan hoippui haudan partahilla. Niin olikin se ikävöity huomen, maakunnan parhaita ja koko Suomen kun odotettiin maineen otteluun maankuuluisihin hiihtokilpailuihin se oli viidestoista helmikuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät