United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta niitä oli vielä runsaasti merelläkin kaakossa päin. Sieltä oli noussut toinen, samanlainen pilviseinä, joka vähitellen oli yhtynyt edelliseen. Koko taivas sekä maan että meren kohdalla oli mustien pilvien peitossa. Hildebad meni viinin raukaisemana yövahtipaikalleen Honoriuksen portille. "Vieläkö olet vahdissa, Fridugern", huusi hän nuorelle gootille. "Eikä vielä ole satanut! "Maa parka!
"Hei, Fridugern", huusi Hildebad hänelle, "huiveh! "Kunnon poika, vieläkö olet elossa siellä leivinuunissa? "Ja kilpi ja panssarikin sinulla on huh!" "Minä olen vahdissa, Hildebad", vastasi nuorukainen nöyrästi. "Vahdissa! "Luuletko, että Belisarius tekee tällaisessa kuumuudessa rynnäkön? "Vakuutan sinulle, ettei hän tänään halua verta. "Hän on tyytyväinen, jos saa ilmaa keuhkoihinsa.
"Onko se oikein kirjoitettu? Hyvä. Tämä on sinun allekirjoitettava, ruhtinatar. Hyvä, olemme siis valmiit. Nyt saat sinä, Hildebad, puhua roomalaisen kanssa." Mutta Teja ehti ennen Hildebadia, vihasta vavisten, oikea käsi miekan kahvassa. "Rooman prefekti", sanoi hän. "Verta on vuotanut, jaloa, kallista goottilaista verta. Se on suuren sodan alku, sodan, joka pian puhkee ilmiliekkiin.
"Hänellä on suuri suojelusjoukko mukanaan", varoitteli kuningas. "Minä riistän hänet vaikka tuhannen paholaisen käsistä. "Hildebad, hevosesi! "Voi hyvin, goottien kuningas! "Minä panen tuomion täytäntöön." ENSIMM
Hänen kasvoissaan oli niin omituinen ilme, että Hildebad hyppäsi pelästyneenä karhuntaljalta, joka oli hänen vuoteenaan, ja että Tejakin kysyi kiivaasti: "Kuinka on kuninkaan laita? Kuinka hänen haavansa ovat? Kuoleeko hän?" Vanhus pudisti surullisena päätään. "Ei, mutta jos oikein arvaan, niin olisi parempi, että hän kuolisi. Sillä minä tunnen hänet ja hänen jalon sydämensä." "Mitä arvaat?
"Nyt meidän täytyy peräytyä." "Peräytyäkö", kysyi Hildebad synkkänä. "Niin! Me emme saa jättää selkäpuolelle vihollisia. Huomenna lähdemme liikkeelle " "Napolia kohti", sanoi Hildebad. "Ei! Takaisin Roomaan. "Ja sitten Florentiaan ja Ravennaan. "Kapinan liekki on sammutettava, ennenkuin se pääsee oikein leimuamaan." "Kuinka? Aiotko sinä lähteä Belisariusta pakoon?"
Viimeisestä rivistä kuului huuto: "barbaarit ovat kimpussamme!" Se ei ollutkaan turhaa peloittelua. Hildebad oli jalkaväkineen ehtinyt tasangolle, ja hänen joukkonsa ensimmäiset rivit hyökkäsivät turvattoman joukon kimppuun. Silloin syntyi hirmuinen aaltoliike eteenpäin.
Eläköön", huusivat bysanttilaiset rohkaistuneina ja syöksyivät gootteja kohti. "Kaunis isku", sanoi Hildebad nauraen. "Katsotaanhan auttaako miekkailutaitosi tätäkin vastaan." Hän kumartui, otti maasta vanhan, ryhmyisen rajakiven, heilutteli sitä edestakaisin, nosti sen molemmin käsin päänsä päälle ja nakkasi sen kaikin voimin ryntäävää sankaria vastaan.
He ovat paljon lukuisammat meikäläisiä. "Eteenpäin, Hildebad! Riennä tietä pitkin hänen avukseen!" "Haa", huudahti vanhus kumartuen eteenpäin ja katsoen kallioreunan yli, "kuka on tuo ratsutribuuni, joka piileksii Belisariuksen henkivartijain välissä?" Vitiges katsahti alas. "Calpurnius", ärjäisi hän.
"Saako naisen tilalle tulla mies, joka on heikompi naista? "Eikö meillä ole goottien joukossa arvokkaampaa miestä kuin Teodahad?" "Hän on oikeassa kautta salaman ja jyrinän", huusi Hildebad. "Pois nämä kuivettuneet amalit! Nostakaamme kilpien päälle sankarikuningas ja alkakaamme iskeä joka puolelle. Pois amalit." "Ei", sanoi Vitiges silmäillen rauhallisesti puhujia, "ei vielä.