Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Päivä vieri, himmeämmin hehkui Länness' aurink', unta tuuli etsi, Hellaan taivaalt' illan rauha laski. Ei nyt tähän tauluun ukon silmä Viehtynyt, vaan nuorukaiseen yksin Silmä ynnä aatos kiintyi. Kauan
Kuula otti tuohon hellään ruumiin-osaan niin kovasti, että poika oli kaatua selällensä ja hän päästi kauhean itkun. Kirkkoherra näki, että tuo vamma tuli siitä, että joku nakkasi poikaa silmään, vaan ei huomannut, kuka sen teki; sentähden kysyi hän kiivaasti: "Kuka sen teki?"
Virtalan emäntä oli Aunon kanssa jo käynyt toimittamassa aamulypsyn navetassa ja hellaan oli jo pantu tulta aamiaiskeiton keittämistä varten. Nyt keskustelivat taas naiset siitä ainoasta mahdollisuudesta, että Mikko on sillalta hypännyt jokeen, kun häntä ei kuulu missään eikä kukaan ole nähnyt. Mutta kukas tuolta tulee! sanoi emäntä ihastuksissaan, osoittaen kädellään akkunaan.
Vanhan Perttilän kulmat rypistyivät oudosti, puhe oli koskenut hellään paikkaan, ja hän katseli arasti ympärilleen, ikäänkuin peläten jonkun kuuntelevan riihen takana. Kuka puhuu Merin lapsesta? sanoi hän kuiskaten.
Viivyttelin siinä hetkisen ja koetin tyyntyä, joku tuli poikki pihan puusylys käsivarrella. Sehän näytti tutulta, katsoin tarkempaan. Hyvänen aika! Hilma? Tervetultua! Sepä hauskaa. Astukaa sisään, tehkää hyvin. Täältä meidän täytyy mennä kyökin kautta. Hän vei minut pieneen kammariin, kyökin takana. Lisäsi sivumennen pari puuta hellaan ja pisti kahvipannun tulelle.
Kesän tullen halusi hän taaskin ulos maailmaan ja tällä kertaa sattuikin niin onnellisesti, että hänelle tarjoutui tilaisuus hauskassa ja oppineessa seurassa matkustaa kauan uneksimallensa Hellaan niemimaalla, jopa Vähään-Aasiaankin. Mitään seikkaperäistä kertomusta tältä matkalta ei Mérimée ole koskaan kirjoittanut.
Tornista kirkon verkkaan vain soi kuolinkellot, kumahtain. Surusoitto seuraa haudan pieleen, matkalaista saattain viime tielleen. Oi, jo puolisosi rakkaan, oi, jo uhrautuvan äidin tumma Tuonen ruhtinas tempas, mies, sun rinnoiltas, luota lasten hentoisten, joita kantoi hellien, joita hellään vaali innoin, imettäin ne äidinrinnoin.
Hän toimitti tulen hellaan, ennenkuin malttoi toiseen jalkaansa panna kenkää ja tulta laittaessaan hyvitteli lapsia: "Heittäkäähän nyt itkunne. Ei se tule sillä takasin, kyllä se Jumala sentään pitää teistä huolen.
Näin nyt jätän teidät Jumalten lempeään ja hellään huomaan, Kuin vartijalle varkaan. FLAVIUS. Viipy turhaa. TIMON. Juur' hautakirjoitustani ma piirsin; Sen näette huomenna. Nyt alkaa parata Tää pitkä elämä- ja terveys-tauti; Kaikk' antaa tyhjyys. Eläkää te yhä: Teit' Alcibiades ja häntä te Ijäti vaivatkaa! 1 SENAATTORI. On puhe turhaa.
Mutta silloin lyödä kalahti kieli kellon laitaan kolmannen kerran, ja kiireesti sai äiti pistetyksi paperikäärön Antin käteen. Sitten sulki hän Antin hellään syliinsä. Ripustautui hänen kaulaansa ja puristi, tahtomatta koskaan heittää.
Päivän Sana
Muut Etsivät