Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. lokakuuta 2025
"Jos hyvinkin sentään lie Matti tarvinnut vannenäreiden ha'ussa... Juokseppas, Lippa, kysymässä Matilta onko se tarvinnut isännän kirvestä... Matti on saunassa näreitä hautomassa!..." Sepähän se oli ottanut! Niiltä ei ruottioilta mikään säily ... ja jos otetaan, niin elähän että paikoilleen tuotaisiin! Sinne heitetään, mihin puuttuu, ett'eikö saattuisi ja uuden osto tulisi...
Ennen olin tyyni ja tyytyväinen, kun täytin kaikki lain määräykset ja luotin uhrein sovittamaan voimaan; mutta nyt olen tullut huomaamaan, ettei niiden veri voi monia syntejäni pestä ja minun sieluni heitetään sinne ja tänne pelosta ja epäilyksestä. Minä en saata ristiinnaulittuun Jesukseen niin täydellisesti luottaa kuin tahtoisin.
Niissä sanoissa asui rauhan, sovinnon ja veljellisyyden henki. Toisin papin saarnassa. Herra tulee pian, silloin valitut saavat autuuden ja nuo »maailman herrat», jotka nyt ylvästelevät, heitetään ijankaikkiseen tuleen, jossa on itku ja hammasten kiristys. Nyt he nauttivat lyhyttä riemuaan, mutta silloin alkaa heille loppumattomat tuskat ja vaikeroimiset.
Samassa paljastuivat myöskin Vahdin hampaat koko riviltä, ja nyt alkoi murina, joka parissa sekunnissa yltyi hirvittäväksi ärisemiseksi. Molemmat olivat valmiit tuossa tuokiossa hyökkäämään toistensa kimppuun ja repimään toisensa palasiksi. »Nyt kun luen kolmeen, niin heitetään. Yks, kaks, kolme!» Muuta ei tarvittukaan. Koirat takertuivat toisiinsa äriseväksi, kiehuvaksi, pöllyäväksi keräksi.
Toinen puolisko kaupunkia oli jo käyty ja kelpaamattomaksi nähty, toinen oli vielä jäljellä. Mutta jo oli päivällisenkin aika sivu siirtynyt, vatsassa jo murteli ja väänteli ja jalat pyrkivät omituisesti seisahtelemaan ja lepopaikkaa hakemaan. Toverini istahti päättäväisesti Esplanaadin penkille. Heitetään jo vähäksi aikaa, minua suoraan sanoen väsyttää ja tympäisee.
Ne heitetään melkein huolettomasti, ilman tunteellisuutta, ei siinä huudeta eikä heiluteta, veljet ja sisaret seisovat portilla, sanovat: »Nyt se menee!», mutta äiti seuraa vielä mukana, villahuivi hartioilla, silmät hiukan punaisina ja leuka vähän väristen, kurkottaa vielä viimeisen vehnäkakun palttoon taskuun ja jää kujan suuhun, missä maantie alkaa, routainen maantie, jossa ratas kolajaa ja posket siitä niin somasti tutisevat.
»Ja nyt täytyy ajatella», Lydon huomautti äänessään tavallista syvempi sävy, »ja nyt täytyy ajatella, että tuo ylväs kreikkalainen, jonka pari kolme päivää sitten vielä näimme tulvillaan nuoruutta, terveyttä ja iloa, että hänet heitetään tuon hirviön raadeltavaksi.»
Hän luki vielä 7:nen, 8:nen, 9:nen ja 10:nen värsyn kiusauksista, siitä että pahennusten täytyy tulla maailmaan, ijankaikkisen tulen rangaistuksesta, johon ihmiset, heitetään, ja joistakin enkeli-lapsista, jotka näkevät Taivaallisen Isän kasvoja. »Mikä vahinko, että tämä on niin kömpelöä», ajatteli hän, »ja kuitenkin tuntuu että siinä on jotakin hyvää».
Ja kuitenkin, tällä hetkellä minä halveksin heitä. Nuo miehet ovat pieniä verrattuna neroon, joka itse onnensa takoo. Ja nero käyttää heitä kuin sokeita välikappaleita tarkoituksiinsa; kun ovat kuluneet, heitetään ne tiepuoleen. Mutta koska on puhe Bertelsköldistä, niin sallikaa minun huomauttaa, että hänen ylpeytensä on yhtä suuri kuin hänen onnensa.
Kuolevaiset ihmiset kannetaan virran rannalle, ja virran pyhällä ravalla pyyhitään heidän suutaan ja nenäänsä. Ruumis heitetään pyhään veteen eli poltetaan. Indialaiset antavat suurimman arvon ulkonaisille töille; mutta sydämen puhdistumisesta eivät he tiedä mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät