United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meidän päivinämme on harvassa sellaisia ihmisiä, sen vaikuttaa jo ajan henki, mikä kaikkiin elämän oloihin on painanut levottomuuden leiman; nyt ei ole enää aikaa kauvan viipyä yhdessä kohdin, levoton ihmismieli haluaa vaihtelua ja taas vaihtelua ja niin muutetaan paikkoja lakkaamatta, jota tekevät niin ylhäisemmät kuin alhaisemmatkin.
Se oli suuri, hartiokas ja varteva kunnianarvoinen katsella, melkein kuin pappismies, sillä hänen lumivalkeat hiuksensa olivat harvassa ja niitä peitti musta samettinen patalakki.
Kapteeni ja tohtori istuivat nyt hieman unisina juomajäännösten ääressä, ollen noitten himmeäin talikynttiläin näköisiä, jotka pitkäkarsisina ja talia juoksevina pöydällä törröttelivät. "Pidä sinä Liinukkasi, Rist! Usko pois ... harvassa on miestä, joka minulta hevosen saisi, niin kokeneelta kuin minä, näet, joka eläissäni senlaisen joukon komeita Jägeri-hevoisia olen kasvattanut!"
Siellä täällä syntyi riitaa puotien ympärillä, ja riidasta sukeutui käsikähmä, joka tavallisesti päättyi suomalaisten tappioksi, sillä heidän joukossaan oli vain harvassa nuoria ja väkeviä miehiä; melkein kaikki olivat harmaapäisiä ukkoja tai puolikasvuisia poikia.
'Ota sinä esimerkkiä Viion Elsasta', kehoitetaan Latun Liisaakin. 'Se Elsa on erinomainen lapsi. Harvassa niitä on sellaisia. Kyllä se ei tee mitään missä olisi moitteelle sijaa. Niin puhdas lapsi kuin lähteen silmä.
Tuolla kaukana Suomen sydänmailla, missä mustat vedet seisovat liikkumattomina hallaisissa rämeissä, oli Jaana Rönnyn koti. Se sijaitsi yksinäisen metsä-maantien varrella, kahden pikkukaupungin välissä, joita kymmenpeninkulmainen autio ja kolkko korpitaival erotti toisistaan. Majatalot olivat harvassa, tie aina joko vetelä tahi kuoppuralla.
Mutta harvassa on tuollaista rannatonta lakeutta, yhtä ainoata vihreätä viljelysmerta, harvassa noin paljon ja noin upeita suuria, varakkaita taloja. Mikä ääretön määrä työtä siinä onkaan mahdettu vuosisatain kuluessa tehdä, ennenkun viljelys on saatu sille kannalle, millä se siinä nyt on edessämme.
Tässä suuressa arkihuoneessa oli ainoastaan paljaat hirsiseinät ja maalaamaton hiekoitettu lattia; ikkunat olivat pienet ja niiden edessä riippuivat lyhyet, keskestä ylös kiinnitetyt uutimet; huonekaluja oli ylen harvassa, oli varmaankin puoli peninkulmaa tuolista tuoliin.
"Eikö ole tämä häpeällistä?", jatkoi hän, "Ja eikö ole ihan selvä, että tämmöinen mies harjoittaa kanssakäymistä ihmisten kanssa ihmis-oloja tuntematta? sillä jos hän tätä kanssakäymistä taidolla harjoittaisi, niin hän huomaisi, että, kuten laita onkin, perin hyviä niinkuin perin pahojakin ihmisiä löytyy ani harvassa kumpaisiakin, mutta keskinkertaisia enimmältään." "Mitenkä niin", kysyin minä.
Heistä ei puhu historia eikä runoilijat, sillä tuommoisia kelpo kunniallisia ihmisiä ei meillä ole niin harvassa, että heidän nimensä tarvitsisi muistoon kirjoittaa ja mitä tekisikään runoilija semmoisilla kunniallisilla ihmisillä, joissa ei ole edes sen verran romantisuutta, että viettelisivät toisen vaimoa taikka kaksintaistelussa ampuisivat jotakuta päähän hävyttömän silmäyksen tähden?