United States or Palestine ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sellaisten hetkien tunne-elämän vivahduksia, niitä ei ymmärrä kukaan, joka ei kerran itse ole laulanut mukana. Se oli huoletonta, ihanaa aikaa... Mutta nyt se on mennyttä kaikki, haihtunut unelmaksi ja koko laulukuntakin hajonnut.

Aivan hyvä asia olisi, jos ne todella saataisiin kokonaisena kirjana ulos. Semmoinen kirja tekisi ainakin hyvää. En minäkään ole saanut tilaa lukeakseni ympäri aviisseja levinneitä kirjoituksiasi, sitte päivin kuin mitä lienen ensin lukenut, mutta joka nyt jo on melkein jälettömäksi muistista hajonnut.

Ellemme me, huolimatta Ruotsalaisista ja Kroateista, nälästä ja rutosta, olisi pesää vähin koettaneet koossa pitää, olisi se jo aikaa sitten kokonaan hajonnut!" "Niin juuri, Konrad. Sinä olet muka pormestari, minä pappi". Ja pappinapa Kersti todellisesti olikin.

"Tuo poika-ressu on kerjäläinen", sanoi hän itseksensä, "ei hänen tarvitse liehakoida Aloisan ympärillä". Vaimonsa ei virkkanut mitään; mutta silloin kun hauta oli peitetty ja väki hajonnut, antoi hän Aloisalle talvikukista tehdyn seppeleen ja käski sen panemaan haudalle, sille paikalle josta lumi oli poissa. Ystävykset hiipivät kotiin särjetyillä sydämillä.

Useita muitakin seppeleitä lasketaan, muun muassa maaseudun painoasiamiesten puolesta. Muutamassa on sanat: »Kiitos hyvästä vartiosta», toisessa: »Muistosi elää». Kaiken tämän näkee ja kuulee hän, voimatta mitään virkkaa. Sanomalehdet julkaisevat hänen kuolemastaan ja hautajaisistaan erityisiä lisälehtiä, jotka ilmestyvät jo ennen kuin saattoväki on hajonnut haudalta.

Mitä oli elämä nyt? Se oli hajonnut kuin haaksi myrskyssä karille ja sirpaleet olivat sirottuneet sinne tänne. Viio oli merenpohjassa, Elsa kaikkien hyleksimänä päässyt päiviltä, nukkui nurmen alla hänen takanaan, jotta näki hautakummun luona olevan koivun maantieltä, Yrjö oli maailman jaloissa turvatonna, ja hän tässä yksin kuin autiolla rannalla.

Hän kerkisi vielä silmätä, että hajonnut lautta painui hirmuista vauhtia Viuhkuraisen mutkaa kohti, ja eroitti, että mies seisoi tanakkana airon ponnessa... Hän kokosi kaiken voimansa ja mielensä maltin, viittasi vielä kerran miehille, huiskutti huiviaan ja lähti avopäin juoksemaan taloon, hiusten hulmutessa...

Kansa on henkiseen elämäänsä nähden suoraan sanoen hajonnut puolueisiin. Waldenströmiläisiä, pietistejä, vapaauskoisia, goodtemplareja, täällä on murtumisen aika, joka saattaa Herran palvelijan pelkäämään sitä laittomuuden henkeä, joka astuu voimaan!"

Keltä saattoi hän, myöhempinä aikoina, kun hänen ruumiinsa jo on alkuaineisiinsa hajonnut, keneltä saattoi hän toivoa tekoa, joka todistaisi hänet syyttömäksi ja puhdistaisi hänen maineensa?

Tuntui kuin olisi sisäistä näköäni peittänyt usva hajonnut; minä huomasin, että elämäni olisi mennyttä kalua, jos minut huomattaisiin, ja pakenin murhapaikalta samalla kertaa riemuiten ja vavisten. Minun haluni tehdä pahaa oli samalla kertaa saanut tyydytyksensä ja kiihokkeensa: rakkauteni elämään oli korkeimmillaan.